Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 377-378 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kasvusolukko-Kataklysmateoria

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kasvusolukko, kasvit.,
alkulimarikkaista, ohutkettoisista, isotumaisista,
toisiinsa tiiviisti liittyvistä, nopeasti
jakautuvista soluista muodostunut
solukko. K:oa on kasviaihe kokonaan,
myöhemmin kasvupisteet ja jälsi,
saattavatpa toisinaan jo valmiinkin solukon
eräät solut ruveta k:n lailla
jakautumaan (esim. korkkijälsi).

Kasvusto (ruots. bestånd),
kokoomukseltaan yhtenäisten kasviryhmittymäin
nimitys; esim. ukonparta-k. (Nardetum).

Kasvutaulu, metsänh., taulukko, joka
osoittaa metsikön kasvua. K:issa
ilmoitetaan metsikön runkoluku,
poikkileikkauspinta, keskipituus, puumäärä,
muotoluku, vuotuinen kasvu y. m.
kullekin metsikön iälle kaikissa metsikön
luokissa. K:jen laatimiseen käytetään
pääasiassa 3 eri menetelmää, juova-,
johtokäyrä- ja näyttäjämenetelmää.

Kat l. Abessiinian teepensas
(Catha edulis), Itä-Afrikasta ja
Etelä-Arabiasta kotoisin oleva
Celastraceæ-heimon pensas, jonka lehtiä
pureksitaan kuin kokapensaan lehtiä tai
käytetään teenä.

Kataarit (kreik.), „puhtaat",
keskiaikaisia lahkoja, jotka 900-luvulta
levisivät Vähästä-Aasiasta Balkanin
niemimaalle, Pohjois-Italiaan,
Etelä-Ranskaan ja Länsi-Saksaan. Hyökkäsivät
ankarasti maallistunutta kirkkoa
vastaan. Pelastus oli saavutettava
ankaralla askeesilla. Avioliitto,
yksityisomaisuus, lihan syöminen olivat
kielletyt. Tukahdutettiin 1200-luvulla sodalla
(albigenssisodat) ja inkvisitsionilla. vrt.
Albigenssit. [Döllinger (saks., 1890).]

Katafalkki (it,), oik. katsomoteline;
koroke, jolle ruumisarkku asetetaan,
kun hautaus toimitetaan kirkossa tai
kappelissa.

Kataforeesi (kreik.), nesteeseen
liettyneiden hiukkasten kulku sähkövirran
suuntaan tai sitä vastaan, riippuen
hiukkasten latauksesta. K:lla on tärkeä
merkitys kolloidien tutkimuksessa.

Kataja (Juniperus communis),
havupuihin kuuluva pensas, joskus
puumaiseksikin kasvava. Kaksikotinen, kukkii
touko- ja kesäkuussa. Käpysuomut
käyvät pölytyksen jälkeen maitoisiksi
kätkien väliinsä siemenet ja muodostaen
n. s. katajanmarjan. Nämä kypsyvät
vasta seuraavan vuoden syksyllä ja
talvella käyden tällöin mustanisinisiksi.
K. on kuivien mäkimaiden kasvi,
yleinen koko Euroopassa, Pohjois-Afrikassa,
-Amerikassa ja -Aasiassa. „Marjoissa" on
runsaasti sokeria ja eetterisiä öljyjä, niistä
valmistetaan viinaa (geneveriä, giniä.) ja
kaljaa sekä hiostavaa ja virtsaneritystä,
edistävää lääkettä.

Puumaisia katajia.

Kataja, Väinö (1867-1914),
oik. Jurvelius, kirjailija.
Julkaissut suuren määrän Perä-Pohjolan
luontoa ja kansanelämää kuvaavia kaunokirj.
teoksia, [Valakorven alkulause teoksessa
„Tornionjoelta" (1915).]

Katajanokka (ruots. Skatudden),
Helsingin kaupunginosa, samannimisellä
niemellä. Siellä sijaitsee m. m. rahapaja
ja Uspenskijn ven. tuomiokirkko.

Katakaustika (kreik.), polttopinta, se
pinta, jolla peilin heijastamat valosäteet
kohtaavat toisensa.

Kataklastinen (kreik.) on kivilaji,
jonka rakeet ovat puristuksessa enemmän
tai vähemmän ruhjoutuneet.

Kataklysma (kreik.), vedenpaisumus.
— Kataklysmateoria l. katastrofiteoria,
se oppi, että muinaiset eläin- ja kasvimaailmat
olisivat useita kertoja kokonaan tuhoutuneet
ja niiden sijaan sen jälkeen luotu uudet.
K:n etevin puolustaja oli Cuvier. Sen
pätemättömyys kävi ilmeiseksi, vasta kun Lyell
oli uudistanut vallitsevan geol. käsityksen
maanpintaa muuttavista voimista.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>