- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
395-396

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kauhajoki-Kaukola

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Kaufmann, Karl Maria
(s. 1872), saks. arkeologi, kat. prelaatti;
teoksia: ,,Die Menasstadt und das
Nationalheiligtum der altchristlichen
Aegypter" I, ,,Die heilige Stadt der Wüste".

Kauhajoki. 1. Kunta Vaasan läänissä,
Pohjanmaan etelärajalla; 1,266,4 km2,
15,631 as. (1925). Kirkon äärellä taistelupaikka,
jossa v. Döbeln 10 p. elok. 1808
voitti venäläiset; siinä kivinen
muistomerkki (v:sta 1917); kotitalouskoulu,
maamieskoulu, kansanopisto. — 2. Rautatieasema
Seinäjoen-Kristiinankaupungin rataosalla K:n
kunnassa, 54 km Seinäjoen asemalta.

Kauhajoki, Kyrönjoen (ks. t.)
latvajuoksu, alkaa Kauhajoen pitäjässä
olevasta Kauhajärven lammesta. Ilmajoen
pitäjässä sanotaan K:n jatkoa Ilmajoeksi.

Kauhajärvi, rukoushuonekunta
Lappajärven pitäjän eteläosassa.

Kauhava. 1. Kunta Vaasan läänissä,
Etelä-Pohjanmaalla, Kauhavanjoen
kahden puolen; 506,3 km2, 9,545 as.
(1925); keskikoulu, ilmailuasema; 4
puukkotehdasta y. m. teoll.-laitoksia. — 2.
Rautatieasema Seinäjoen-Kokkolan rataosalla,
37 km Seinäjoen asemalta pohjoiseen.

Kauhavanjoki, Lapuanjoen lisäjoki
oikealta, alkaa Lappajärven pitäjän
Kauhajärvestä. Jokilaaksossa Kauhavan
kirkonkylä.

Kaukaan tehtaat ks. Kaukas.

Kaukaasia, Mustanmeren ja
Kaspianmeren välillä oleva Kaukasuksen
vuorimaa ja tämän pohjoispuolella oleva
alamaa Manytš-jokeen saakka. — Pohjois-K.
l. Etu-K.,
s. o. pohjoinen alamaa,
kuuluu Venäjän neuvostotasavaltaan.
Trans-K., s. o. vuorimaa,
jakautuu Transkaukaasian sosialististen
neuvostotasavaltojen liittoon kuuluvien
Armeenian, Aserbeidžanin ja Georgian
(ks. n.) kesken. — Venäläiset alkoivat
valloittaa K:aa 1700-luvulla; valloitus
päättyi 1864. Kuva ks. Aasia.

Kaukaasialainen rotu, keskimainen
l. valkoinen rotu; jaetaan seemiläiseen,
haamilaiseen ja indoeuroopp. ryhmään.

Kaukaasialaiset kielet jaetaan
eteläisiin ja pohjoisiin. Edellisiä ovat
keskenään sukua olevat grusian eli georgian,
mingrelin, lasin ja svaneetin kielet, jotka
kuuluvat kartvelilaiseen eli iberiläiseen
kieliheimoon, jälkimmäisiä m. m.
avaarin, abhasin ja tšerkessin kielet.

Kaukaisen Idän tasavalta, vv.
1920-22 itsenäinen tasavalta, sittemmin
itsehallintaoikeutta nauttiva
Neuvosto-Venäjän osa Baikaljärven ja
Tyynenmeren välissä; käsittää ent.
Kamtšatkan, Sahalinin, Priamurin ja
Transbaikalian kuvernementit. N. 1,8
milj. as. Pääkaup. Habarovsk.

Kaukas, Aktiebolaget Kaukas
Fabrik,
1903 per. o.-y., osakepääoma
12 milj. mk., työväkeä 1,500. Omistaa
Kaukaalla 2 km Lappeenrannasta itään
rihmarullatehtaan, 2 sulfiittiselluloosatehdasta,
faneeritehtaan, höyrysahan, kiisu-uunin ja
sähkövoima-aseman, Iitissä rullatehtaan ja
Nastolassa Seestaan väkipyörätehtaan, edelleen
Joutsenoissa Pulpin sulfaattiselluloosatehtaan,
Kaltimossa puuhiomon, kartonkitehtaan ja
höyrysahan sekä v:sta 1916 Aktiebolaget
T. & J. Salvesenin osake-enemmistön
(höyrysaha Lauritsalassa). Yhtiöllä on
kapearaiteinen rautatie Lappeenrannasta Kankaalle.

Kaukasus, Kaspian- ja Mustanmeren
välinen vuoristo Euroopan ja Aasian
rajalla. Korkein huippu Elbrus (5,629 m)
on sammunut tulivuori. Lumiraja n.
3,600 m:n korkeudella; viiniköynnös
viihtyy n. 1.000 m:n korkeudella, ruis
ja ohra 1,500-1,800 m:n. — Rion- ja
Kura-jokien laakson eteläpuolella olevia
Armeenian vuoria sanotaan toisinaan
Pieneksi K:ksi.

Kauklahti (ruots. Köklaks),
rautatieasema Helsingin-Karjaan rataosalla,
24 km Helsingistä.

Kauko-Karjala, Itä-Karjala (ks. t.).

Kaukokuvaus, kuvan lähettäminen
sähköteitse, joko langallista tai
langatonta tietä. Tätä varten kuva jaetaan
verkolla (kuten autotypiassa). eri
valovoimaisiin pisteisiin. Kunkin pisteen
valovoima siirretään kuvansiirtoa
kannattavalle sähkövirralle tai säteilylle
joko seleeni- tai katodisädekennon
välityksellä. Vastaanottoasemalla tapahtuu
vastakkaisen ilmiön kautta sähkövirran
muuntaminen valoksi, Seleenin hitaus
tekee tämän käyttökelpoiseksi
ainoastaan, kun kuvan kukin piste voidaan
kiinnittää valokuvauksellisesti, jolloin
kunkin kuvan lähettämiseen menee useita
sekunteja, vieläpä minuuttejakin. Myös
voidaan kuvapisteen valovoima merkitä
aakkosten kirjaimilla, jolloin kuvan
lähettämistä ja vastaanottoa välittää
erikoisrakenteinen hugheskone. —
Katodisädekennoa käyttäen on siirretty 10,000
valopisteeseen kehitetty kuva 1/10
sekunnissa, jolloin sen sopivien järjestelyjen
avulla voi suorastaan nähdä. —
Käytännöllistä merkitystä ei k. vielä tätä
kirjoitettaessa ole saavuttanut.

Kaukola, kunta Viipurin läänissä,
Laatokan länsirannalla; 264,3 km2,
4,860 as. (1925).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Jan 21 19:53:03 2022 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0242.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free