Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 397-398 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaukolämpömittari-Kaukosytytys

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kaukolämpömittari, teletermoindikaattori,
myös teletermometri (ks. n.).

Kaukomieli, Kauko, Kalevalassa
Lemminkäisen toisintonimi, alk. erityisen runon
päähenkilö.

Kauko-objektiivi, kaukaisten
esineiden valokuvaamista varten laadittu
linssiyhdistelmä, jossa, kuten hollantil.
kaukoputkessa, on yksi kovera linssi.

Kauko-ohjaus, lentokoneiden,
torpeedojen ja sukellusveneiden ohjaaminen
sähkömagneettisten aaltojen avulla
pitkiltä etäisyyksiltä. Ei ole vielä saanut
käytännöllistä merkitystä.

Kuva 1. Galilei’n kaukoputki. AB esine, oo objektiivi, c sen keskus, ab todellinen kuva, w okulaari, m sen keskus, a’b’ suurennettu valekuva.

Kuva 2. Keplerin kaukoputki, merkinnät samat kuin kuvassa 1.

Kaukoputki, kiikari, valo-opillinen
koje, jolla katsoen etäinen esine näkyy
suuremmassa näkökulmassa kuin paljain
silmin, näyttäen olevan lähempänä kuin
todellisuudessa. Näitä on dioptrisia
k:ia l. refraktoreita, joissa on ainoastaan
valoataittavia osia (linssejä, prismoja),

Kuva 3. Prisma-kaukoputki. S1 objektiivi, S2 okulaari, lq esine, l’q’ kuva.

ja katoptrisia k:ia l. reflektoreja,
joiden pääosana on koverapeili.
Optillinen pääosa, objektiivi, taittaa tai
heijastaa tarkastettavasta esineestä tulevat
valosäteet todelliseksi kuvaksi, mitä
sitten tarkastetaan okulaarilla. Vanhin on
n. s. hollantilainen l. Galilei’n k., missä
okulaari on objektiivin ja kuvapisteen
väliin sijoitettu hajoittava linssi, jonka
vaikutuksesta valosäteet näyttävät
tulevan suurennetusta valekuvasta a’b’.
Tähtitieteessä käytetään Keplerin l.
tähtitieteellistä k:ea, missä okulaari on
kuvapisteen ulkopuolella sijaitseva
kupera linssi; tässäkin syntyy
suurennettu valekuva, mutta nurinpäin.
Tämän epäkohdan poistamiseksi käytetään
maa-k:ssa erikoista okulaaria, joka kääntää
kuvan oikeinpäin. Prisma-k:ssa tämän
kääntämisen toimittaa kaksi
ristikkäissuuntaista prismaa, joissa
tapahtuu kokonaisheijastus. Ainoastaan
tähtit. koneena käytetään reflektoria, jonka
rakenne ilmenee kuvasta. — K:n
kelpoisuutta arvosteltaessa on paitsi sen
suurennuskykyä otettava huomioon
näköalue. Tämä on hollantilaisella k:lla
pienempi, mutta tähti-k. on vastaavasti
pitempänä hankala käsitellä. Prismakin
näköalue on suuri, suurennus kohtalainen
(6-40 kert.) ja koko mukava,

Kuva 4. Reflektori.

Kaukoputkitähtain, uudenaikaisiin
ampuma-aseisiin liitetty hiusristikolla
varustettu kaukoputki, jonka avulla ase
voidaan tarkoin suunnata.

Kaukosytytys, katukaasulyhtyjen
sytyttäminen kaasulaitokselta käsin.
Sähkö-k:ssä aukenee kaasuhana
sähkömagneetin avulla ja sähkökipinä
sytyttää kaasun. Kontakti-k:ssä sytyttäjänä
tav. on platina (vrt. Katalyysi
ja Platina), paine-k:ssä suurennetaan
kaasupaine muutamaksi hetkeksi johdoissa,
jolloin lyhdyssä oleva mäntä tai kalvo
aukaisee (tai sulkee) kaasuventtiilin ja
pieni aina palava sytytysliekki sytyttää
lyhdyn. Myös räjähdyspanoksia sytytetään
k:llä sähkökipinällä (sähkösytytys).

Räjähdyspanoksen kaukosytytin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>