Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kauppamatkustaja-Kauppasopimus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kauppalippu, lippu, jolla
kauppa-alukset osoittavat kansallisuutensa.
Suomen k:na käytetään valtiolippua ilman
vaakunaa (Laki Suomenlipusta 29/5 1918).
ks. väriliitettä Lippuja.
Kauppamatkustaja, henkilö, joka
matkoja tehden ottaa kauppa- ja
teollisuusliikkeen valtuuttamana vastaan
tavarain tilauksia sellaisilla paikkakunnilla,
joilla liikkeenomistajalla ei ole
myymälää. Ulkomaalaiselta k:lta kannetaan
Suomessa leimaveroa 1,000 mk. kuukaudelta
tai sen osalta (Leimaverolaki 19/12 1921,
8 §, muutettuna 21/12 1923).
Kauppamerkki ks. Tavaraleima.
Kauppamuseo, pysyvä kauppatavarain
näytteiden näyttely, jonka tarkoituksena
on antaa kauppiaille ja
teollisuudenharjoittajille käytännöllistä
viittausta tuotteiden valmistuksesta, kaupasta
ja menekistä, muiden maiden tarpeista,
makusuunnasta j. n. e., yleensä vieraiden
markkinain kaikista omituisuuksista.
K:oon voi liittyä kauppatietojen
toimisto, joka avustaa etenkin
ulkomaisen kaupan alalla toimivia liikkeitä
vastaamalla kaikenlaisiin tiedusteluihin.
Kauppaneuvos, Ruotsissa kauppakollegion
jäsen (kommerseråd), Suomessa y. m. arvonimi.
Kauppaoikeus, se osa varallisuusoikeutta,
johon kuuluvat säännökset kauppa-, hankinta-,
kuljetus-, kustannus-, vakuutus-,
välityssopimuksista, yhtiöstä, toiminimestä
j. n. e. sekä vekseli- ja merioikeudesta.
Kauppaopisto, kauppaoppilaitos, joka
antaa korkeampaa kauppasivistystä
konttoristeiksi ja liikemiehiksi aikoville. K:t
ovat yl. 2-vuotisia, pääsyvaatimuksena
on suoritettu keskikoulun tai
kauppakoulun oppimäärä. Suomessa on
suomenk. k:ja Helsingissä, Turussa,
Tampereella, Kotkassa ja Raahessa. —
Kauppaoppilaitokset jaetaan meillä
kauppaopistoihin, kauppakouluihin ja
kauppa-apulaiskouluihin (ks. n.),
joita kunnat, yhdistykset tai yksityiset
henkilöt ylläpitävät saaden yleisistä
varoista valtioapua. Korkein kauppaoppilaitos
on Kauppakorkeakoulu (ks. t.).
Kauppapakko. Pohjanlahden k.,
Ruotsin valtakunnassa v:een 1765
voimassaolleet määräykset, jotka kielsivät
Turun ja Gävlen pohjoispuolella olevia
kaupunkeja lähettämästä laivoja ulkomaille,
laskemasta ulkomaalaisia laivoja
satamiinsa ja itse valtakunnassa
purjehtimasta Tukholmaa ja Turkua
etelämmäksi. K. vakaantui 1600-luvulla; 1641
Rauma, Pori ja Uusikaupunki saivat
kuitenkin oikeuden viedä puuastioita
ulkomaille ja tuoda suoloja. V. 1765
kaikki kaupungit saivat oikeuden
purjehtia kaikkiin valtakunnan satamiin,
Suomen kaupungeista Oulu, Kokkola,
Vaasa ja Pori saivat täydelliset
tapulioikeudet ja eräät muut rajoitetun
oikeuden purjehtia Itämeren ulkomaisiin
satamiin.
Kauppapolitiikka, valtiovallan
toimenpiteet asianomaisen maan kaupan ja
elinkeinoelämän kohottamiseksi. K:aan
kuuluvat myös julkisten yhdyskuntien
ja taloudellisten järjestöjen
samansuuntaiset toimenpiteet.
Kauppapoliittisia toimenpiteitä ovat
esim. tullilainsäädäntö, kauppaedustus,
kauppasopimukset, kauppaopetuksen
järjestäminen y. m.
Kaupparekisteri, viranomaisen pitämä
luettelo, joka sisältää määrättyjä
merkintöjä liike-elämää koskevista seikoista.
Suomessa on k:n pitämisestä säädetty
2/5 1895 k:stä sekä toiminimestä ja
prokuurasta annetussa asetuksessa, muutettu
14/2 1925 lailla. K:ia, koko maalle
yhteistä. pitää Kauppa- ja Teollisuusministeriö,
ja on siihen merkittävä sanotussa asetuksessa
lueteltujen elinkeinonharjoittajain ja yhtiöiden
toiminimet, prokuurat y. m. ilmoitukset.
Ilmoitus k:iin on annettava kaupungissa
maistraatille ja maalla kruununvoudille.
Mitä on merkitty k:iin ja asianmukaisesti
kuulutettu, katsotaan tulleen kolmannen
henkilön tiedoksi, ellei asianhaaroista käy
selville, ettei hän ole sitä tiennyt eikä
ollut velvollinen tietämään.
Kauppasopimus l. kauppatraktaatti,
sellainen valtioiden välinen sopimus, joka
kohdistuu kauppaan ja sen yhteydessä oleviin
asioihin, varsinkin merenkulkuun. Senaatin
päätöksellä 10/5 1918 määrättiin, että
niitä Venäjän ja ulkomaisten valtojen välillä
tehtyjä merenkulkusopimuksia, jotka olivat
voimassa 1/8 1918, oli edelleenkin sovellutettava,
sikäli kuin ne olivat koskeneet Suomea.
Maamme itsenäisenä ollessa on tehty k:ia
useiden valtioiden kanssa. Nyk. ovat
voimassa k:t Ranskan (asetukset 16/2 1921,
28/4 1923, 26/4 1924 sekä laki 12/4 1922),
Viron (laki 11/8 1922), Saksan (taloudellinen
sopimus; laki 19/1 1923, asetus 9/2 1923),
Ruotsin (merenkulkusopimus; asetus 14/7 1923),
Alankomaiden (väliaikainen k.; asetus
13/11 1923 ja laki 11/1 1924), Tanskan
(laki 21/12 1923 ja asetus 29/12 1923),
Ison-Britannian ja Irlannin (asetus 21/12 1923
ja 27/6 1924 sekä laki 27/6 1924), Belgia-Luxemburgin
(asetus 14/1 1924 ja 27/6 1924 sekä laki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
