Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kechua-Kehruu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kebnekaise, Ruotsin korkein vuori,
Pohjois-Ruotsiissa, Tornionjärvestä.
etelään; 2,135 m; lumen peittämät huiput,
jäätiköltä ympärillä. Ruotsin
Matkailijayhdistyksen matkailija-asema.
Kechua, Ketšua (ks. t.).
Keckman [tšek-], Kaarle Niklas
(1793-1838), kielentutkija. Helsingin
Yliopiston ensim. suomenkielen lehtori
(1829-38), Suomal. Kirjallisuuden Seuran
toimelias sihteeri. Suomentanut Zschokken
„Kultalan" (1834). [Cederberg, „Suomalaisuuden
merkkimiehiä" III (1917).]
Kecskemét [kätškämēt], kaup.
Unkarissa, Tiszan ja Tonavan välissä.
Viinin- ja hedelmäinviljelystä. 75,000 as.
Kediivi, alk. Persian kuninkaan,
1867-1914 Egyptin varakuninkaan arvonimi.
Keeler [kīlə], James Edward
(1857-1900), pohj.-amer. astronomi,
Lick-tähtitornin johtaja; suorittanut tärkeitä
spektritutkimuksia ja määrännyt eräiden
tähtisumujen säteittäisnopeuden,
osoittanut, että Saturnuksen renkaat
muodostuvat joukosta pikkukappaleita.
Keelingsaaret [kī-],
Kookossaaret, Englannille kuuluva
korallisaariryhmä Intianmeressä Sumatrasta
lounaaseen. Kopran vientiä. 800 as.
Keewatin [kīuō’tin], Kanadan
Luoteismaakuntain itäosa.
Kefallenia (it. Cefalonia), suurin
Joonian saarista. Tuottaa viiniä, öljyä,
etelänhedelmiä. 65,000 as.
Kefeus, tähtikuvio pohj. taivaanpuoliskolla,
Kassiopeian ja Pienen Karhun välillä.
Kefiiri (turk.-tat.), erään fermentin
vaikutuksesta lehmänmaidosta syntyvä
alkoholin-, hiilihapon- ja maitohaponpitoinen
hapan maito, jota etenkin Kaukaasiassa
käytetään terveysjuomana. vrt. Joghurt.
Kehilö, kirjap., painokoneeseen
asettamista varten rautakehykseen
kiinnitetty ladelma.
Kehite, valok., kem. pelkistävä liuos,
joka saattaa näkyviin valonaralle kalvolle
valon vaikutuksesta syntyneen, aluksi
näkymättömän kuvan.
Kehittely (saks. Durchführung),
mus., on alk. tarkoittanut fuuga-sävellyksen
ryhmitystä eri taitteisiinsa siten, että
kussakin niistä pääaihe esiintyy
johdonmukaisessa järjestyksessä; lomissa on
väliryhmiä, joissa siitä johtuvia
vapaampia aihemuodostuksia kehkiää toinen
toisestaan. Sittemmin on k.-nimitys tullut
tarkoittamaan suuremmissa soitinsävellysmuodoissa
esiintyviä samantyylisiä välittäviä sävelryhmiä.
Sonaattimuodon keskimmäistä jaksoa nimitetään sen
johdosta k.-jaksoksi.
Kehittäytyminen, deploajeeraaminen,
sot., suurempien joukko-osastojen taistelun
uhatessa pitkistä marssirivistöistä
järjestäytyminen useampaan lyhyempään rinnakkain
ja usein eri teitä kulkevaan marssirivistöön.
K. tuottaa mahdollisuuden sotajoukolle
kokonaisuudessaan levittäytyä nopeasti
avoimeen järjestykseen taistelun, alkaessa.
Kehitysmekaniikka, se biologisen
tutkimuksen haara, joka pyrkii selittämään
yksilökehitystapahtumien ja -muutosten
mekaanisia (fysikaalis-kemiallisia) syitä
muuttamalla tutkittavien eliöiden
normaalista kehitystä ja tarkkaamalla
näiden muutosten seurauksia. K. on siis
kokeellinen tieteenhaara („kokeellinen
kehitysoppi").
Kehitysoppi, polveutumisoppi (ks. t.).
Kehityspaperi, valokuvauspaperi, jolle
kopioitu kuva tulee näkyviin vasta kehitettäessä.
Kehnä, hilse (ks. t.).
Kehruu, kehruusyiden yhdistäminen
toisiinsa niin, että syntyy tasainen
koossapysyvä lanka. Alkuperäisimmät
k.-välineet olivat kehräpuu ja värttinä
l. kehrävarsi. V. 1530 Jürgen keksi
rukin, 1738 Paul rakensi ensimmäisen
varsinaisen k.-koneen (vrt. Värttinä,
Rukki, Kehruukoneet). Koneellinen k.
tapahtuu eri tavoin riippuen kuitujen
laadusta. — Puuvillan k. Raaka-aine
puhdistetaan siemenistä, perkeistä ja
lyhyistä kuiduista n. s. ginnkoneella ja
viedään paalutettuna tehtaaseen. Täällä
se pöyhitään ja puhdistetaan, kunnes
siitä muodostuu vuotamainen, rullalle
kääritty vanu l. laappi. Laappi
karstataan karstakoneessa (vrt.
Karstaus), josta se tulee
ulos koossapysyvänä, köysimaisena
hahtuvana. Seuraavassa koneessa,
venytys- l. hahtuvakoneessa (kuva 1),
 |
Kuva 1. Hahtuvakoneen kaavakuva. I—IV venytysvalssit. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
