Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 425-426 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kehräkset-Keili

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kehräkset (malleoli), sääriluun
(sisäkehräs) ja pohjeluun (ulkokehräs)
alapäässä olevat kyhmymuodostukset.

Kehrääjä (Caprimulgus europæus).
joks. räkättirastaan kokoinen kirskulintu.
Höyhenys pehmeä, harmaan, ruosteenruskean,
valkean ja mustan kirjava. Yölintu, pyydystää
hyönteisiä. Ääni muistuttaa rukin surinaa.
Ei rakenna pesää, munii munansa maahan,
Etelä- ja Keski-Suomessa.

Kehrääjä.

Kehrääjät (Bombycidæ), perhosheimo;
keskikokoisia tai suuria, tav. illoin
lenteleviä, paksuruumiisia, tuuheakarvaisia
perhosia, siivet leveät, lepotilassa
kattolaskuiset; toukat tav. karvaiset,
kehräävät ennen koteloitumistaan kotelokopan
suojakseen. Suom. k:iä ovat esim. tammi-k.
(Gastropacha), mänty-k.
(Lasiocampa), tupsutoukka-k.
(Orgyia), nunnaperhonen
(Lymantria). Ulkomaisista k:stä
mainittavimmat ovat silkkiperhoset.

Kehto, kasvit. 1. Mykerön tyveä
ympäröivien, tav. vihreiden ylälehtien
muodostama suojuslehdistö. — 2. Tammen
sukuisten kasvien pähkinän kantaa
ympäröivä puutuma, kukkapohjuksesta ja
yhteenkasvaneista ylälehdistä muodostunut.

Kehyskertomus, kertomus, joka
ikäänkuin kehykseen sulkee muita
kertomuksia, joita pääkertomuksen henkilöt
toisilleen kertovat, esim. Boccaccion
„Decamerone".

Kehysmuotoinen sikermä, mus.,
on kaikkein tavallisimpia muotoja
pienempien laulu- ja soittosävellysten alalla
(= n. s. 3-osainen „laulumuoto"). Siihen
kuuluu 3 taitetta, joista kolmas on
pääasiassa ensimmäisen kaltainen.

Kehä. 1. Matem. K. l. periferia,
käyräviivaisen kuvion (ympyrän) rajaviiva.
— 2. Kasvit, ks. Kukka.
— 3. Log. Loogillinen virhe, joka voi
esiintyä sekä todistuksessa että määritelmässä.
K.-todistuksesta ks. Circulus in demonstrando.
Määritelmä ,,käy k:ksi", kun määriteltävä
käsite joko avonaisesti tai peitetysti mainitaan
sitä määrittelevien tunnusmerkkien joukossa, esim.:
,,suora on viiva, joka kulkee suoraan".

Kehäkalvo, silmäteränkehä (iris). ks. Silmä,

Kehäkukka (Calendula officinalis),
mykerökukkaisten heimoon kuuluva
keltamykeröinen yleinen koristekasvi.
Pähkylät haivenettomia, piikkiselkäisiä,
käyriä. Etelä-Euroopasta.

Kehäkulma, kulma, jonka kärki on
ympyrän kehällä ja jonka kyljet ovat
sen jänteitä (tai toinen kylki tangentti).
Samaa kaarta vastaavat k:t ovat
yhtäsuuret, niiden asteluku on puolet
vastaavan kaaren asteluvusta,

Kehänopeus, pyörivän kappaleen
kehällä sijaitsevan pisteen nopeus
ympyräradallaan, kulmanopeuden ja säteen tulo.

Keidas, kostea, viljelyskelpoinen
paikka erämaassa, joko joenlaakso tai
ympäristöään alempana oleva painanne,
jossa pohjavesi tulee näkyviin tai johon
kerääntyy sadevettä. Pohjois-Afrikassa
k:t ovat yleisiä; siellä on taatelipalmu
niiden leimakasvina. Keinokastelun
avulla voidaan k:issa harjoittaa
tuottoisaa maan- ja hedelmäinviljelystä.
Arteesisia kaivoja poraamalla on varsinkin
Itä-Austraaliassa ja Saharassa luotu
lukuisia keinotekoisia k:itä. Suurissa
k:issa on kokonaisia kyliä ja
kaupunkeja; pienilläkin on suuri merkitys
karavaanien levähdyspaikkoina.

Keihärinkoski, Muuruejärven ja
Keiteleen välissä, n. 15 km Viitasaaren
kirkolta luoteeseen.

Keihäs ks. Heittourheilu ja Aseet.

Keikyä, kunta Turun ja Porin läänissä,
Satakunnan eteläosassa, Kokemäenjoen
yläjuoksun varrella; 69 km², 2,106 as.
(1925). Äetsän villakehräämö ja kutomo
sekä puuvillatehdas.

Keilapeli, palloleikki, jota pelataan
15-20 m:n pitkällä puisella keilaradalla.
Sen päässä on 9 kartionmuotoista keilaa,
jotka koetetaan kaataa vierittämällä
palloa niitä kohti. — Keilaradan pitoon on
hankittava maaherralta lupa (Asetus
28/1 1922).

Keili, kirjap., kirjakkeen leveys
(mitattuna kirjasimen korkeuden suuntaan).
Jos ladelmassa ei ole välikkeitä, niin
k:n mitta on sama kuin riviväli (esim,
alareunasta alareunaan mitattuna). K:n
mittayksikkönä on kirjapainollinen piste,
joka on metrin 2,660:s osa. Tämä teksti
on ladottu 8 pisteen k:lle.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>