Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 441-442 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Keltatauti-Kemia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

vatsapuoli ja pää sitruunankeltaiset;
naaras ruskeampi. Pesä tav. maassa,
munia 4-6, vaalean sinipunaisia, musta-
ja ruskeajuovaisia ja -täpläisiä.
Levinnyt kautta maamme.

Keltasirkku.

Keltatauti, sappiaineiden kertyminen
vereen, aiheutuu joko sappea valmistavien
maksasolujen sairaalloisista muutoksista
(eräiden tautien tai myrkytysten aiheuttamista)
tai sen johdosta, että sappi estyy pääsemästä
suoleen (sappikiven, sappitiehyen tulehdusten
y. m. s. johdosta). K. ei siis ole mikään
itsenäinen tauti, vaan taudin oire. Iho ja
limakalvot, erikoisesti silmän valkuainen,
värjäytyvät kellerviksi, samoin virtsa.
Yleisin k:n muoto, n. s. katarraalinen k.,
paranee tav. verraten pian.

Keltavästäräkki (Budytes flava), koko
maassamme yleinen lintu; uroksen selkäpuoli
tummanvihreä, pää tuhkanharmaa, vatsapuoli
keltainen; naaras alta vaaleampi. Asustaa
pensaisilla, kosteilla niittymailla; pesä
mättään laidassa, ratapenkereen rinteellä
j. n. e. Munia 5-6, harmaita, ruskeatäpläisiä,
mustaviiruisia.

Keltiberit, vanhalla ajalla Espanjan
pohjois- ja länsiosassa asunut kansa,
synt. iberien ja myöhemmin maahan
muuttaneiden kelttiläisten sekoituksesta.

Keltinkoski, Kymijoessa n. 5 km
Kuusankosken alapuolella, 1,250 m pitkä,
5,1 m korkea, 20,400 hevosv.

Keltti, kylä Iitin pitäjässä Kymin
varrella.

Keltti, eräänlainen pronssikirves.

Kelttiläiset, indoeuroopp. kansanheimo,
asui 500-luvulla e. Kr. Pohjois-Ranskassa,
keskisen Reinin ja Elben välissä, Baijerissa
ja Böömissä Alpeille asti, leviten sieltä
pitkin Ranskaa, Pohjois-Espanjaan, Brittein
saarille, Itävaltaan, Sveitsiin, Pohjois-Italiaan,
Unkariin, vieläpä Balkanille ja
Vähään-Aasiaan. Nyk. heitä on vain Irlannissa,
Skotlannin ylämaassa, Walesissa ja
Cornwallin niemimaalla sekä Bretagnessa.
Kielet kuuluvat Indoeuroopp. kieliin ja ovat
lähinnä sukua latinalle. Ne jakautuvat
gaelilaisiin (iirin ja Skotlannin
gaelilaisten kielet) ja brittiläisiin
kieliin (kymrin [Walesissa] ja bretagnen kielet).
K:n kielten käyttö on nopeasti taantunut kymrin
kieltä lukuunottamatta, jolla on sekä
elinvoimainen kirjallisuus että sanomalehdistö.
Viime aikoina on Irlannissa koetettu
saada iirin kielen käyttöä elpymään.

Keltto, suom. seurakunta Inkerissä
Nevan pohjoisrannalla.

Kelvin ks. Thomson, William.

Kemal pašša, Mustafa (s. 1880),
turk. sotamarsalkka ja valtiomies. Kunnostautui
maailmansodassa. Asettui johtamaan Anatoliassa
1919 puhjennutta kansallista liikettä, Angoran
kansalliskokouksen 1920 valitsema turk. armeijan
ylipäälliköksi. Voitti kreikkalaiset 1922
karkoittaen heidät Vähästä-Aasiasta. K:n
ansiota on, että Turkki Sèvres’in rauhan määräysten
sijasta onnistui saamaan, nykyiset rajansa.
Kansalliskokouksen julistettua Turkin
tasavallaksi K. tuli 1923 sen ensim.
presidentiksi jääden edelleenkin sotaväen
ylipäälliköksi.

Kemal pašša.

Kemble [-l], engl. näyttelijäperhe,
jonka jäsenistä tunnetuimmat sankariosien
esittäjä John Philip (1757-1823),
koomikko Charles (1775-1854) ja Sarah K.
(ks. Siddons).

Kemell, Klaus Juhana (1805-32),
Alavieskan kappalainen, suomentanut Tuomas
Kempiläisen kirjan „Kristuksen seuraamisesta" (1836).

Kemény [kämēnj], Zigmond
(1816-75), unk. romaanikirjailija ja sanomalehtimies.

Kemi, Itä-Karjalassa, Vienan läänissä
olevan samannimisen kihlakunnan kaup.,
Vienanmeren rannalla, Kemijoen suussa.
Tärkeä liikekeskus. 3,500 as., niistä n.
1.000 karjalaisia, loput venäläisiä.

Kemi, kaup. Oulun läänissä,
Pohjanlahden rannalla, Kemijoen suusta vähän
etelään, Sauvosaari-nimisellä niemekkeellä.
Puutavaran vientiä, lähistöllä suuria sahoja.
8-luokkainen valtion yhteislyseo, 3,060 as,
(1925). Sai kaupunginoikeudet 1869.

Kemi.

Kemia, luonnontieteiden haara, joka
tutkii aineiden kokoomusta ja yhdysosia
sekä niitä ilmiöitä, joissa aineiden
kokoomus muuttuu. Orgaaninen k.
käsittelee hiiliyhdistysten. epäorgaaninen
k. muiden yhdistysten k:aa; analyyttinen k.
selvittelee aineiden kokoomusta,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>