Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kerjuuparvi-Kersantti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kerjuuparvi, nälkämehiläisparvi, joka
ruoan puutteesta, vahakoin toukkien,
vatsurin tai pesän kosteuden tähden
jättää asuntonsa.
Kerjäläismunkit, room.-kat.
munkkeja, joilla alkuper. sääntöjen mukaan
ei saanut olla omaisuutta, vaan joiden
oli elettävä almuista. Apostolisen
yksinkertaisuuden tavoittelu synnytti
1200-luvulla dominikaani-, fransiskaani-,
karmeliitti-, augustinolais- ja
serviittiveljeskunnat (ks. n.). K. saivat
paavilta oikeuden paikallisesta papistosta
välittämättä saarnata, lukea messuja ja
kuunnella rippiä kaikkialla sekä vapautuksen
tuomioistuimien ja piispojen tuomiovallasta.
Kerjääminen. Henkilö, joka pyytää
almua muulta kuin siltä, jonka lain
mukaan tulee ottaa vastaan köyhäinhoidon
tarpeen ilmoituksia, katsotaan kerjäläiseksi.
Säännökset k:n estämiseksi ovat 17/3 1879
yleisestä vaivaishoidoista annetussa asetuksessa.
Kerkholm l. Kirkholm, kaup.
Liivinmaalla (nyk. Latviassa) Väinäjoen
pohjoisrannalla Riiasta kaakkoon. Siellä
puolalaiset 1605 voittivat perinpohjin
Kaarle IX:n.
Kerkkä, havupuun vuosikasvain.
Kerkuk [-u’k], kaup. Mesopotamiassa,
150 km Mosulista itään. Tärkeä
kauppapaikka; 30,000 as.
Kerkyra, Korfu (ks. t.).
Kerma, maidon pinnalle sen seistessä
kohoava tai keskipakoiskoneessa erottuva
rasvarikas kerros.
Kermajärvi, Keski-Savossa, Soisalon
saaren itäpuolella, Heinäveden reitissä;
n. 30 km pitkä, suurin leveys n. 10 km.
Sen pohjoispuolella Karvionkoski ja
eteläpuolella 1903-06 kanavoitu
Kermankoski.
Kerman l. Kirman, kaup.
samannimisessä Persian maakunnassa,
erämaan etelälaidassa. 60,000 as.
Kerman kanava, 1-sulkuinen, 200 m
pitkä, Keski-Savossa, Heinäveden
reitissä, katkaisee Kermajärven ja
Koskilahden välisen kannaksen.
Kermanšah, kaup. Länsi-Persiassa,
Teheranin-Bagdadin tien varrella. 60,000 as.
Kermesjyvät, Etelä-Euroopassa
Quercus coccifera-tammen lehdillä elävistä
kilpitäistä (Kermes vermilio ja K. ilicis)
valmistettu punainen väriaine. — Kermesmarjat,
pohjois-amer. Phytolacca decandra-nimisen
pensasmaisen ruohon tummanpunaiset marjat; käytetään
viinien värjäämiseen.
Kermis (holl.), vuosimarkkinat
Holannin ja Flanderin kaupungeissa;
taidehist., k:eissä esiintyvän
vallattoman kansanelämän kuvaaminen.
Kernaalanjärvi, Janakkalan
kirkonkylän eteläpuolella, pituus
4 km, leveys 2 km.
Kerner, Justinus (1786-1862),
saks. romanttinen runoilija, lääkäri.
Julk. romansseja ja kansanomaisia
runoja, tutkiskeli henkimaailmaa.
Keropäät, Englannin puritaaneista
1600-luvulla käytetty pilkkanimi.
Kerosiini (kreik.), paloöljyn nimitys.
Kerput l. lehdekset, lampaiden
ruuaksi taitetut lehtipuiden hienommat
oksat lehtineen.
Kerr [kə], John (1824-1907),
skotl. fyysikko. Havaitsi 1875, että
läpikuultava dielektrinen aine tulee
kahtaistaittavaksi voimakkaassa
sähkökentässä, ja 1877, että polarisoidun
valon polarisatsionitaso kääntyy sen
heijastuessa magneettisesta peilistä.
Näitä ilmiöitä sanotaan sähköiseksi ja
magneettiseksi K:n ilmiöksi.
Kerrallinen, geol., semmoinen
kerroksellinen kerrostuma, jossa kerrokset
vuorottelevat säännöllisesti muodostaen
toistuvia kerros jaksoja l. kertoja.
Kerrallisuus johtuu tav. vuodenaikojen
säännöllisestä vaihtelusta. Meillä yleisin
kerrallinen kerrostuma on k. savi l.
jäämerensavi.
Kerrannaisten painosuhteitten laki
lausuu, että jos kaksi alkuainetta
muodostaa eri kem. yhdistyksiä, niin ne
painomäärät toista ainetta, mitkä eri
tapauksissa yhtyvät samaan painomäärään
toista, ovat yksinkertaisessa
kokonaislukusuhteessa, Esim. 1 g:aan
vetyä saattaa yhtyä 8 g happea (vesi)
tai 16 g happea (vetysuperoksidi). Tämän
lain keksi Dalton, ja se on atomiopin
perustuksia.
Kerrostuneet kivilajit, sedimenttiset
kivilajit, kerrostumalla syntyneet
kivilajit; niiden ainekset ovat peräisin
toisista, rapautumalla hajonneista
kivilajeista tai eliöiden jätteistä.
Yleisimmät k. k. ovat savi- ja hiekkakivi,
konglomeraatti, vuorisuola, kipsi, merieläinten
kalkkikuorista muodostunut kalkkikivi.
Kasvinjäännöksistä syntyneet turve,
ruskohiili, kivihiili ja antrasiitti ovat
myös eräänlaisia k:eitä k:eja.
Kerry [kerri], kreivikunta
Lounais-Irlannissa. Kauniit Killarneyn järvet.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
