Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 455-456 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kerschensteiner-Kesanto

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kersantti (ransk.), aliupseerinarvo;
muut ovat Suomen armeijassa alikersantti ja
vääpeli.

Kerschensteiner [-šenštai-],
Georg (s. 1854), saks. matemaatikko
ja koulumies, ,,työkoulu"-järjestelmän
esitaistelijoita. Teoksia: „Staatsbürgerliche
Erziehung", „Begriff der Arbeitsschule".

Kersey [kəsi], tiheä, nukitettu
villakangas, joka on vanutettu niin, että
lankoja ei ollenkaan näy.

Kersonesos taurica, Krimin
niemimaan, K. thracica, Gallipolin
niemimaan muinaisalkainen nimi.

Kertaluku, käyrän k. ks. Käyrä.

Kertausjakso, kertaussikermä,
kertaustaite, mus.,
kolmiryhmäisten eli „kahdenpuolisten"
sävelrakenteitten kolmas ryhmä, joka
muodostuu ensim. ryhmän kertaukseksi.
— Kertausmerkki, kaksi pistettä
viivaston keskiväliköillä, kaksinnetun
(ja vahvennetun) tahtiviivan edellä
        , osoittaa sävellyksen kerrattavaksi
lähinnä edellisestä päinvastaisesta
merkistä          lähtien tahi, ellei sellaista
ole olemassa, alusta asti. Kahden
peräkkäisen kerrattavan sävelryhmän välillä
merkitään pisteet tahtiviivojen molemmille
puolille          tahi         .

Kerto l. parallelismi, saman
ajatuksen toistaminen eri sanoilla
kahdessa tai useammassa peräkkäisessä
runosäkeessä.

Kertoin l. koeffisientti, se luku,
jolla algebrallisessa lausekkeessa jonkin
termin pääsuure on kerrottu. K. on
yleensä määrätty luku (numero-k.), kun
taas pääsuure on määräämätön. Esim. 2
on keskimmäisen termin kertoin
lausekkeessa a² + 2ab + b²; sen muiden termien
kertoimena on 1.

Kertolasku, kolmas laskuopillinen
alkeistoimitus. Jos suure A on
kerrottava luvulla n, niin on määrättävä
summa, jonka kaikki yhteenlaskettavat
ovat A:n suuruisia, ja niitä on n
kappaletta. Tulos on tulo n • A; A on
kerrottava, n kertoja; näiden
yhteisnimitys: tulon tekijät. Tulolla 1 • A
tarkoitetaan itse suuretta A; jos kertoja on
negatiivinen kokonaisluku, niin tulolla
tarkoitetaan sen luvun vastalukua, joka
saadaan, kun kerrottava kerrotaan
kertojan vastaluvulla; tulolla, jonka
kertoja on murtoluku, tarkoitetaan sitä
osamäärää, joka saadaan, kun kerrottava
kerrotaan kertojamurtoluvun osoittajalla
ja tulo jaetaan sen nimittäjällä:

a		aC
—	• C =	——	•
b		b

Kertoma, fakulteetti, matem.,
sellainen tulo, jonka tekijöinä ovat kaikki
kokonaisluvut 1:stä kysymyksessäolevaan
lukuun asti; esim. 5-kertoma = 5! = 1•2•3•4•5 = 120.

Kertomaruno ks. Eepillinen
runous ja Eepos.

Kertomatapa, jolla toisen henkilön
ajatus tai lausuma voidaan esittää, on
joko suora (oratio recta), kun
esitetään henkilö itse puhuvana ja hänen
sanansa sellaisina kuin hän ne itse
lausuisi (esim. hän sanoi: minä tulen pian),
tai epäsuora (oratio obliqva), kun ei
esitetä hänen omia sanojaan, vaan
ainoastaan niiden sisällys kertomuksen
muodossa (esim. hän sanoi tulevansa pian).

Kertš. 1. Krimistä itään, Asovan- ja
Mustanmeren väliin pistävä niemi; suolajärviä,
naftalähteitä. — 2. Asovan- ja Mustanmeren
välissä oleva salmi, n. 40 km pitkä ja 3-15
km leveä. — 3. Kaup. K:n salmen rannalla K:n
niemellä; satama ja linnoitus.

Kertut (Sylvia), varpuslintusuku;
pieniä (n. 15 cm), harmaita laululintuja,
Yleisimpiä ovat lehto-k. (Sylvia
hortensis l. S. salicaria) ja
harmaa-k. (S. cinerea). Ed.
on päältä harmaa, alta valkea, rinnassa ja
sivuilla ruosteenkeltaista, pyrstö poikkipäinen;
pesä pensaassa, munat 4-6, harmaita,
tummatäpläisiä. Jälk. päältä edellistä
tummempi, siipisulissa ruskeat reunat, pyrstö
pyöreäpäinen; muuten kuin ed. Harmaan-k:n
näköinen, hieman sitä vaaleampi, on herne-k.
(S. curruca). Harvinainen meillä on
mustapää-k. (S. atricapilla).
— Vihreä-k., kaisla-k. ja sirkka-k.
(ks. n.) luetaan eri sukuihin.

Kerubi (hepr.; mon. kerūbim),
henkiolento. K:t esiintyvät V:n T:n mukaan
Jumalan tai pyhän paikan läheisyydessä
ollen Jumalan ilmestyksen kannattajia
ja hänen käskyläisiään, kristillisen
käsityskannan mukaan enkeleitä.

Keruskit, Weserin ja Elben välillä
Harzin seuduilla asunut germ. kansa.

Keržentsev [-ef], Platon (s. 1881),
ven. bolševikkidiplomaatti. Ollut
valtuutettuna Tarton rauhanneuvotteluissa,
lähettiläänä Tukholmassa, nyk. Roomassa.

Kesanto, kylvämättä jätetty,
muokkauksenalainen pelto. K:n
tarkoituksena on maan voimistuttaminen
ojittamalla, muokkauksella ja lannoittamalla
ja yleensä kasvuehtoja parantamalla.
Täysi-k:ssa maa pidetään kylvämättä
korjuuajasta syksyllä seuraavaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>