- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
469-470

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Keuhkotauti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Imettäväisillä henkitorvi haaroittuu
puumaisesti, hienoimmat haarat päättyvät
keuhkorakkuloihin (alveoleihin). Näiden
seinissä on tiheä verisuonlverkko ja siinä
tapahtuu kaasunvaihdos veren ja rakkuloissa
olevan ilman välillä. Ihmisen
keuhkorakkulain luku kummassakin
keuhkossa erikseen on n. 1,800 milj.,
kunkin rakkulan läpimitta 0,7 mm.
Syvimmänkin uloshengityksen jälkeen
jää keskikokoisen miehen k:hin n. 1 l
ilmaa, tavallisen uloshengityksen jälkeen
n. 2,6 l, sitä seuraavassa tavallisessa
sisäänhengityksessä tulee keuhkoihin
n. 0,5 l, tämän jälkeen voi vielä
hengityslihaksiaan jännittämällä saada
keuhkoihin n. 1,6 l, joten keuhkojen
ollessa aivan täynnä niissä on n. 4,7 l
ilmaa. Minuutissa sisäänhengittää täysikasvuinen
ihminen keskimäärin 7,5 l ja vuorokaudessa
siis 10,800 l. Kumpikin keuhko jakautuu suuriin
lohkoihin, joita oikealla puolen on 3, vasemmalla
2. — K:ksi sanotaan myös keuhkokotiloiden
vaippaontelon verisuonirikasta seinää, joka
toimii ilmahengityselimenä.

illustration placeholder

Sydän ja keuhkot luonnollisessa

asennossaan rintaontelossa. r henkitorvi,

k aorta, h’, h" kaulavaltimot,

n kaulalaskimot, h, h’" solisvaltimot,

l, m solislaskimot, a’ alempi onttolaskimo,

b, g sydän, o keuhko.



Keuhkotauti, keuhkotuberkuloosi,
on keuhkoissa ilmenevä tuberkuloosi (ks. t.),
joka useimmiten kehittyy hitaasti hiipien.
Pitkällinen yskä on tav. ensimmäisenä oireena;
aluksi se on kuivaa, mutta vähitellen lohkeaa
ysköksiä, joissa voidaan todeta tuberkkelibasilleja
— ei tosin läheskään aina taudin
alkuvaiheessa. Muita oireita ovat yleinen
väsymys ja laihtuminen, lievä kuume, yöhikoilu.
Basillit synnyttävät keuhkoihin k:lle ominaisia
nystyröitä, tuberkkeleja, nämä yhtyvät
juustomaisiksi pesäkkeiksi, jotka taudin pitemmälle
kehittyessä saattavat hajota märän
täyttämiksi onteloiksi. Verraten usein
vioittuvat k:ssa verisuonien seinät, jolloin
potilas alkaa ,,sylkeä verta"; runsasta
verenvuotoa sanotaan verensyöksyksi.
— Monasti ja varsinkin jos tauti on todettu ja
sitä alettu hoitaa varhaisella asteella,
saattaa jo puhjennut k. parantua. Tuberkkelit
koteloituvat sidekudoksen muodostamaan ja
kalkkisuolojen vahvistamaan koteloon, ja basillit
jäävät sinne. Useasti ne kumminkin voivat
ruumiin tilapäisen heikontumisen (esim.
jonkun taudin) johdosta taas vapautua,
ja jo parantuneeksi luultu k. puhkeaa
uudelleen. Mikäli ei tauti täysin parane,
vuorottelevat näennäisesti terveet
ajanjaksot ja taudin paheneminen. Toisinaan
käy k:n kulku nopeasti, muutamissa
kuukausissa, jopa viikoissa kuolemaan
johtaen (n. s. nelistävä k.). — K. on
levinnyt yli koko maapallon ja vaatii
vuosittain useampia uhreja kuin mikään
muu tauti. Suomessa on nykyjään k:iin
kuolleiden lukumäärä noin 7,000
vuodessa. 15-60 v:n iässä tauteihin
kuolleista on k:iin kuolleita Suomessa noin
40 %. Eniten levinnyt on k. Vaasan
läänissä: 15-60 iässä kuolleista henkilöistä
kuolee siellä nykyisin 48 % k:iin. Pienin
k.-kuolevaisuus on Mikkelin läänissä.
Melkein kaikki ihmiset ovat joskus saaneet
k.-tartunnan, mutta useimmissa k. ei
ilmene. K:iin kuolee kaikenikäisiä ihmisiä,
vanhoja paljon enemmän kuin yleensä
luullaan. — K:n hoidossa on taudin
varhainen toteaminen tärkeätä, paranemisen
toiveet ovat näet sitä suuremmat, mitä
aikaisemmalla asteella tautia on alettu
hoitaa. Tehokkaimmaksi on osoittautunut
n. s. parantolahoito: kuumekausina
vuoteessaolo, yöt päivät puhdasta ilmaa,
levon ja liikunnon sopiva vaihtelu,
tarkoituksenmukainen ihonhoito sekä ravitseva
ruoka. Jos k. rajoittuu vain toiseen
keuhkoon, voidaan useissa tapauksissa
paranemista edistää pumppuamalla typpikaasua
tai ilmaa keuhkopussiin, jolloin sairas
keuhko puristuu kokoon ja joutuu
pakolliseen lepotilaan. Lukuisia k.-lääkkeitä
on koetettu keksiä, mutta näihin asti ei
mikään niistä ole osoittautunut
tehokkaaksi. Nykyisin on tansk. Möllgaardin
keksimä kultapreparaatti, sanokrysiini,
laajojen kokeilujen alaisena ja eräissä
tapauksissa näyttää sillä maadun varsin
hyviä tuloksia. — Keuhkotautinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0279.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free