Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 477-478 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Khnum-Kide

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Khnum, muinaisegypt. jääränpäinen
jumala, kylmän veden ja tulvan herra.

Kho . . . ks. myös Ko . . .

Khoi, Hoi (ks. t.).

Khotan, kaup. ja keidas
Itä-Turkestanissa Tarimin lisäjoen
Khotan-Darjan ja Kiinasta Intiaan ja
Turaaniin vievän karavaanitien varrella.
26,000 as.

Khuen-Héderváry [kūn-hēdervāri],
Károly (1849-1918), unk. valtiomies,
kreivi. Kroatsian, Slavonian ja Dalmatsian
käskynhaltijana (baanina) 1883-1903,
pääministerinä 1903, 1910-12.

Khufu, Keops (ks. t.).

Khyber, Khaibar (ks. t.).

Kiahta, Kjahta (ks. t.).

Kiamil pašša (1827-1913), turk.
valtiomies. Suurvisiirinä 1885-93, 1895,
1908-09, 1912-13.

Kiangsi, maakunta Keski-Kiinassa
Jangtsekiangista etelään; pääkaup.
Nantšang.

Kiangsu, maakunta Itä-Kiinassa,
Keltaisenmeren rannalla; pääkaup.
Nanking.

Kiantajärvi. 1. Suomussalmen
pitäjässä Hyrynsalmen reitin alkuosassa
oleva järvi, n. 40 km pitkä. — 2.
Sotkamossa, Sotkamon reitissä oleva n.
12 km pitkä järvi (sanotaan myös
Kiantojärveksi).

Kianto, Ilmari (s, 1874), alk.
Calamnius, kirjailija. Teoksia:
„Pyhä viha", „Pyhä rakkaus", huomattava
kansankuvaus ,,Punainen viiva" (1909),
„Vienan kansan kohtalo", „Vienan neitsyt",
„Vanha pappila", „Ryysyrannan Jooseppi"
y. m. „Valitut teokset" ilm. 1924-25.

Ilmari Kianto.

Kiasma (kreik.), hermojen risteys.
Esim. näköhermojen k.: useimmat
vasemmasta aivopuoliskosta lähtevät
hermosäikeet kulkevat oikeaan silmään,
oikeasta aivopuoliskosta lähtevät
vasempaan.

Kiautšou, kaup. Kiinassa Šantungin
niemimaalla. Siitä on nimensä saanut
Saksani 1898 vuokraama K.-alue, johon
saksalaiset perustivat Tsingtaun
linnoituksen; 1914 japanilaiset valloittivat
tämän. V. 1922 alue siirtyi takaisin Kiinalle.

Kibla (arab.), muhamettilaisten
kääntyminen Mekkaa kohti rukoillessaan.

Kide, kristalli, alk. kappale, jota
luonnostaan rajoittavat tasopinnat. Nyk.
pidetään k:nä jokaista homogeenista,
epäisotrooppista kappaletta; k:n
ominaisuudet eri suuntiin ovat erilaiset.
Röntgentutkimuksilla on todettu, että k. ei ole
muodostunut molekyyleistä vaan atomeista,
että sitä siis on pidettävä jättiläismolekyylinä.
K. vaikuttaa röntgensäteisiin kuten hila;
atomit ovat niiden sauvojen risteyskohdissa,
jotka muodostavat ajatellun hilan. Atomien
etäisyydet ovat eri suunnissa eri suuret;
esim. mangaanihydroksidin k:ssä 0,468 ja
0,334 μμ (μμ = 1 miljoonasosa mm).
— K:siin piirretyiksi ajateltujen
akseliristikkojen mukaan k:t jaetaan kuuteen
järjestelmään: 1. Regulaarinen järjestelmä:
k:ssä kolme toisiaan vastaan kohtisuoraa,
yhtäpitkää akselia (esim. kuva 1, kuutio);

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3.

2. Tetragoninen järjestelmä: k:ssä kolme
toisiaan vastaan kohtisuoraa akselia,
joista kaksi yhtäpitkää (lisäakselit) ja
yksi eripitkä (pääakseli) (kuva 2, tetragoninen
kaksinaispyramidi); 3. Heksagoninen
järjestelmä: k:ssä neljä akselia, joista
kolme yhtä pitkää samassa tasossa, 60° kulmissa,
neljäs (pääakseli) pitempi tai lyhyempi,
kohtisuorassa edellisiä vastaan (kuva 3,
heksagoninen kaksinaispyramidi); 4. Rombinen
järjestelmä: k:ssä kolme toisiaan vastaan
kohtisuoraa eri pitkää akselia (kuva 4, rombinen

Kuva 4.

Kuva 5.

Kuva 6.

kaksinaispyramidi); 5. Monokliininen
järjestelmä: k:ssä kolme eri pitkää akselia,
joista kaksi (klinoakselit) leikkaa
toisiaan vinosti ja kolmas (ortoakseli) on
kohtisuorassa edellisiä vastaan (kuva 5,
monokliininen k.); 6. Trikliininen
järjestelmä: k:ssä kolme eri pitkää
akselia, jotka leikkaavat toisiaan vinosti
(kuva 6, trikliininen k.). Kussakin
järjestelmässä on holoedrisia eli
täysilukuisia kidemuotoja, joissa
on niin monta pintaa kuin määrätyllä
parametrisuhteella sopii annettuun

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>