- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
485-486

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kieliluu-Kielisoittimet

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Suomen kansalaisilla on oikeus käyttää
tuomioistuimessa ja muussa valtion
viranomaisessa omaa kieltään, suomea tai
ruotsia, omassa asiassaan tai asiassa,
jossa häntä kuullaan, ja kunnalla tai
muulla itsehallintoyhdyskunnalla sekä
kotimaisella, yhdistyksellä ja
uskonnollisella yhdyskunnalla
pöytäkirjakieltään. Yksikielisellä
virka-alueella on tuomioistuimen ja muun
viranomaisen annettava toimituskirja
alueen kielellä, eräissä tapauksissa
pyynnöstä on liitettävä käännös,
kaksikielisellä alueella taas yleensä
sillä kielellä, mitä asialliset ovat
käyttäneet. Kunnan tai muun itsehallintoalueen
viranomaiseen käännyttäessä on käytettävä alueen
kieltä tai kaksikielisellä alueella
jompaakumpaa kieltä. Ylempi viranomainen
antaa toimituskirjan sillä kielellä jota
alempi viranomainen on kielilain mukaan
käyttänyt. Tuomioistuimen ja muun
valtionviranomaisen, jonka virka-alue on
yksikielinen, on sisäisenä virkakielenä
käytettävä alueen kieltä, ja viranomaisen,
jonka virka-alue on kaksikielinen,
yleensä enemmistön kieltä.
Virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta
annetun lain mukaan pääsemistä varten
sellaiseen valtion virkaan, johon vaaditaan
yliopistossa tai korkeakoulussa
suoritettu loppututkinto, vaaditaan, eräin
poikkeuksin, että virkaan ilmoittautuva
on osoittanut täydellisesti hallitsevansa
virka-alueen enemmistön kieltä sekä, jos
virka-alue on yksikielinen, toisen kielen
ymmärtämistä, ja jos virka on tuomarin
virka, myös toisen kielen suullista taitoa,
mutta jos virka-alue on kaksikielinen,
toisen kielen suullista ja kirjallista
taitoa. Opettajiksi valtion oppilaitoksiin
pääsemistä varten vaaditaan, että
virkaan pyrkivä on osoittanut täydellisesti
hallitsevansa sen koulun opetuskieltä,
johon hän pyrkii. Upseerien ja
sotilasvirkailijain tulee täydellisesti
hallita, suomenkielisissä joukko-osastoissa
palvelevien suomea, ja ruotsinkielisissä
ruotsia; viimeksimainittujen tulee sen lisäksi
osata hyvin käyttää suomen kieltä.
Sellaisissa suuremmissa joukko-osastoissa.
joihin kuuluu sekä suomen- että ruotsinkielisiä
joukko-osastoja, tulee upseerin
osata täydellisesti hallita suomenkieltä
sekä sen ohella hyvin ymmärtää ruotsia.
Toimeenpanemaan tutkintoja suomen- ja
ruotsinkielessä on asetettu kaksi
tutkintolautakuntaa, toinen suomen- ja
toinen ruotsinkieltä varten. Tutkinnolla
voidaan osoittaa a) suomen- tai
ruotsinkielen täydellinen hallitseminen,
b) suomen- tai ruotsinkielen suullinen ja
kirjallinen taito, c) suomen- tai
ruotsinkielen suullinen taito ja d) suomen-
tai ruotsinkielen ymmärtäminen. [Setälä,
,,Kielilaki" (1924).]

Kieliluu, ihmisen k.: kaulan ylä- ja
etuosassa, pehmeiden kudosten välissä
oleva U:n muotoinen luu, johon muudan
kielen lihas kiinnittyy.

Kielimanifesti, Aleksanteri II:n 1 p.
elok. 1863 julkaisema käskykirje
suomenkielen saattamisesta oikeuksiinsa.

Kielimestari, tutkittavaa kieltä tai
murretta taitava, mieluimmin kouluakäymätön
henkilö, jota kielentutkija käyttää apunaan.

Kielin kanava, Pohjanmeren-Itämeren
kanava (ks. t.).

Kielioppi, kielen rakenteen esitys.
K. on joko toteava l. deskriptiivinen,
jos se ainoastaan toteamalla tekee selkoa
kielen tosiasiallisesta laadusta, tai
historiallinen, jos se käsittelee
kielen kehittymistä vanhemmista muodoista
uudempiin. Normatiivinen eli
säännöittelevä k. käsittelee kieltä
pääasiassa oikeakielisyyden kannalta. K:ia
sanotaan yleiseksi, jos se käsittelee n. s.
kieliopillisia kategorioja yleensä, sekä
erikois-k:ksi, jos se käsittelee
määrättyä kieltä tai määrättyjä kieliä. K.
on vertaileva, jos se käsittelee yhtä
tai us. kieltä tehden selkoa asianomaisen kielen
suhteista sukukieliin, jolloin se aina on
samalla historiallinen. Kun k. tarkastelee
kielen ominaisuuksia niiden tunnelmaarvon
kannalta eli esteettiseltä kannalta,
on se stilistiikkaa eli kielellistä
tyylioppia. K. jaetaan vanhastaan
äänneoppiin, joka sisältää esityksen
kielen äänteistä, muoto-oppiin, joka
esittää sanojen taivutusta ja syntyä, sekä
lauseoppiin, joka tarkastelee
sanojen käyttöä lauseessa. Viimemainittu
sisältää opin sanayhtyniistä eli n. s.
syntaksin sekä opin sanamuotojen ja
sanayhtymien merkityksistä eli n. s.
merkitysopin, semasiologian.

Kielisoittimet ovat kahta lajia:
1) jousisoittimet, joiden kielet
saatetaan soimaan vetämällä hartsitettua
käyrää l. jousta niitä vastaan, ja
2) sormintasoittimet, joiden kieliä
näppäillään sormilla tai puikoilla tai
lyödään pienillä vasaroilla. Sormintasoittimia
on kahta lajia, riippuen siitä, saadaanko
kustakin kielestä vain yksi sävel vai
voidaanko niistä saada erikorkuisia
säveliä kieltä lyhentämällä, siten että
sitä sormella painetaan sormilautaa
vastaan. Edellisiin kuuluvat kitara, lyyra,
harppu, psalttari, kantele, piano y. m.,
jälkimmäisiin luuttu, kitarri, mandoliini,
sitra y. m.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:09 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0287.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free