- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
491-492

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kiertoilmiö-Kierukka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Kiertoilmiö l. kiertokulku,
sellainen ilmiösarja, jonka tapahduttua
ilmiöön osaaottavat kappaleet ovat
palanneet alkuperäiseen tilaansa. Jos
ilmiösarja saattaa yhtä hyvin tapahtua
vastakkaiseen suuntaan, niin k. on
palautuva, reversiibeli; lämpöopin käsittelyn
kannalta on näistä tärkein Carnot’n
kiertokulku (ks. t.). Todelliset k:t ovat
yleensä palautumattomia, irreversiibelejä,
ja vastaava palautuva k. on ihanteellinen
rajatapaus, jonka käsittely kulloinkin
tutkittavan ilmiön ymmärtämisen kannalta
usein on mitä tärkein. — Luonnossa
tärkeimmät ovat veden ja hiilen kiertokulku.

Kiertokanki, koneosa, joka välittää
liikkeen edestakaisin liikkuvasta koneosasta
pyörivään tai päinvastoin. vrt. Kampi.
K:n toisessa päässä on ristikappaleenlaakeri
tai -tappi, toisessa k:n- l. kammenlaakeri.

illustration placeholder

Kiertokanki.


Kiertokaukoputki, tykin optillinen
tähtäysväline, jossa on yhdistettynä sekä
kaukoputki että suuntakehä. vrt, Tykki.
Kiertokimmoisuus ks. Kimmoisuus.
Kiertokirje, samasisällyksinen, yhtaikaa
useille vastaanottajille, tavallisesti useampana
kappaleena lähetetty kirje. — Kiertokoulu
ks. Alkuopetus,Kiertokulku,
kiertoilmiö (ks. t.). — Kiertoliike,
sentraaliliike (ks. t.).

Kiertolinnut vaihtavat oleskelupaikkojaan
vuodenaikain mukaan (ovat esim. kesäisin
metsässä, talvisin asutuilla paikoilla).
Niitä ovat m. m. tiaiset, punatulkku,
keltasirkku, monet pöllöt.

Kiertomittari, gyrometri (ks. t,).
Kiertopumppu, pintalauhduttaja,
höyrykoneisiin kuuluva mäntä- tai
keskipakoispumppu, joka painaa lauhdutukseen
tarvittavan kylmän veden lauhduttajan läpi.
Kiertopyörät, aurinko- l.
planeettapyörät,
hammaspyöräryhmä,
jossa keskuspyörän ympärillä on
2-4 samaan pyörivään tähtikappaleeseen
laakeroitua pyörää ja näiden piirinä
sisähampailla varustettu kiinteä
hammaskehä. Liike voidaan johtaa
keskuspyörään ja siitä kiertopyörien kautta
näiden tähtikappaleen akseliin tai
päinvastoin (välitys siis hitaampaan tai
nopeampaan).

illustration placeholder

Kiertopyörät. z1
keskuspyörä, hammasluku n1;
z2 kiertopyörä,
hammasluku n2.

Kiertorata, kaupungin ympäri
kiertävä rauta- tai raitiotie.

Kiertotähdet, planeetat,
aurinkokunnassa ne kappaleet, jotka kiertävät
keskuskappaletta; aurinkoa, ellipsinmuotoisissa
radoissa. Meidän aurinkokunnassamme erotetaan
kolme ryhmää k:ia: sisä-k:t Merkurius, Venus,
Maa, Mars; pikku-k:t, joita tunnetaan yli 900
Marsin ja Jupiterin ratojen välillä; ulko-k:t
Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus.
Paljaalla silmällä näkyvät muut paitsi
Merkurius (harvoin), Uranus ja Neptunus.
K:n etäisyys- ja suuruussuhteet sekä
k:ien merkit näkyvät seuraavasta taulukosta.
KiertotähdetKeskietäisyys
Auringosta
milj. km
Kiertoaika
päiv.
Massa
(Maan massa = 1)
Merkurius         . . . 58 88 0,06
Venus         . . . 108 225 0,82
Maa         . . . 149 365 1,0
Mars         . . . 228 687 0,11
Jupiter         . . . 778 4,333 318,36
Saturnus         . . . 1,428 10,759 95,22
Uranus         . . . 2,873 30,688 14,58
Neptunus         . . . 4,501 60,181 17,26

Kiertovaaka, torsionivaaka.
herkkä koje pienien magneettisten ja
sähkövoimien mittaamiseksi. Vaa’an
muodostaa vaakasuora sauva, joka on
ripustettu metalli- tai pulankaan. Sauvan
päihin vaikuttava poistovoima kiertää
sauvaa ripustinlanigan ympäri; tässä syntyy
vastustava voima, kiertokimmo; voima
on verrannollinen kiertokulmaan. —
K:lla Cavendish määräsi kahden kappaleen
keskinäisen vetovoiman suuruuden, mistä
sitten laski maan keskitiheydeksi 5,5.

Kiertovaihto, johonkin yhdistelmään
kuuluvien suureiden vaihtaminen siten,
että ensimmäinen astuu toisen sijalle,
toinen kolmannen . . . ja viimeinen ensimmäisen.

Kiertovirta ks. Sähkövirta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0290.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free