- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
493-494

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kieskistunturi-Kihlman

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Kierukka l. spiraali, matein,
tasokäyrä, joka kiertyy äärettömän monta
kertaa kiinteän pisteen, navan, ympäri,
loitoten yhä kauemmaksi siitä. Yksinkertaisin k.
on Arkimedeen k., joka syntyy, kun navasta
lähtevä piste kulkee tasaisella nopeudella
sädettä pitkin, säteen kääntyessä navan
ympäri tasaisella kulmanopeudella. Sen
yhtälö: r = av, jossa r = säde,
a mielivaltainen vakio, v säteen
kääntymäkulma. Muita k:itä: logaritmi-k.
(yhtälö: r = av), parabolinen
ja hyperbolinen k.

illustration placeholder

Kierukka.



Kieskistunturi, Kuolajärven pitäjässä,
Sallatunturista etelään; 535 m yl. merenp.

Kiestinki, kunta pohjoisessa
Vienan-Karjalassa. Tuoppajärven Saaressa
luostarin rauniot.

Kiev, Kiova (ks. t.).

Kievari, majatalo (ks. t.).

Kihlakunnanarkku. Oikeudenkäymiskaaren
2 luvun 7 §:n mukaan jokaisessa
käräjäpaikassa pitää olla k., jossa
kihlakunnan sinetti, valtiopäiväin päätökset,
yleiset säännöt ja kihlakuntaa koskevat
asiakirjat ovat säilytettävät. K:ua vastaa
nyk. tuomiokunnan arkisto.

Kihlakunnankatselmus, kihlakunnanoikeuden
toimittama katselmus tilus- ja rajamerkkiriidoissa
(Maakaari 14:1).

Kihlakunnanoikeus, yleinen alioikeus
maalla, johon kuuluu lainoppinut
kihlakunnantuomari, tai asianomaisesta
määräyksestä, joku muu lainoppinut
henkilö puheenjohtajana, sekä 7-12
kihlakunnanlautamiestä jäseninä.
Kussakin käräjäkunnassa, joita
kuhunkin tuomiokuntaan kuuluu 2
tai useampia, on vuosittain pidettävä
kahdet käräjät, talvikäräjät ja
syyskäräjät, sitä paitsi asian
laadun ja tarpeen mukaan välikäräjiä.
— Oikeudenkäynti k:ssa on, muutamia
poikkeuksia lukuunottamatta, julkista.
K:n päätöksiin voidaan asian laadun
mukaan hakea muutosta vetoamalla,
valittamalla tai kantelemalla
hovioikeuteen (Oikeudenkäymiskaari; Asetus
kihlakunnan lautamiehistä 25/1 1886).

Kihlakunnanvankilat ovat
samoinkuin lääninvankilat, vankiloita
tutkintovankien säilyttämistä sekä
vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa varten.
Nykyisin on k:oitä kolme: Kastelholman,
Kajaanin ja Kittilän.

Kihlakunta, lääniä lähin hallintoalue
yleistä hallintoa varten (H. M 17/7 1919,
50 §). K. on kruununvoudin ja henkikirjoittajan
virkapiirinä, ja jaettu nimismiespiireihin,
jotka käsittävät yhden tai useamman k:n tai
niiden osia, Suomen k:t, yht. 54, on
lueteltu eri läänien kohdalla.

Kihlaus, miehen ja naisen välinen
sopimus tulevan avioliiton solmimisesta.
Lain mukaan tulee k:n tapahtua
naittajan ja 4 todistajan (2 miehen ja 2
naisen puolelta) läsnäollessa tai kirjallisesti.
Nainen, joka on täyttänyt 21 v. ei
lainkaan mukaan enää tarvitse naittajan
suostumusta k:seen. Vaikkakin k. on
kihlakumppaneita sikäli sitova, ettei
kumpikaan heistä voi mennä avioliittoon
tai kihlautua jonkun toisen kanssa,
ennenkuin aikaisempi k. on purettu, ei
kumpikaan kuitenkaan voi pakottaa toista
kihlakumppania avioliittoon kanssaan.
Jos kihlakumppanit ovat harjoittaneet
toistensa kanssa sukupuoliyhteyttä,
syntyy n. s. epätäydellinen
avioliitto,
ja tuomioistuin, jos
jompikumpi karttaa vihkimistä, voi
vihkimistä vaativan kanteesta julistaa
tämän vihkimistä karttavan aviopuolisoksi.
— K:n purkautuminen voi aiheutua joko
siitä, että k. alunpitäen on ollut
mitätön tai kihlaeron kautta. —
K. ei saata kihlakumppaneja mihinkään
varallisuusoikeudellisiin suhteisiin
keskenään. Kuitenkin jos kihlakumppanit
antavat toisillensa lahjaksi rahaa tai
irtainta omaisuutta avioliiton vuoksi,
kihlalahjan, ja morsian kuolee
ennen vihkimistä, tulee sulhasen antaa
saamansa lahjat morsiamen perillisille ja
saa antamansa takaisin, mutta jos
sulhanen kuolee, saa morsian antamansa
takaisin, mutta saa pitää, mitä on sulhaselta
saanut (Naimiskaari 3:s ja 4:s luku).

Kihlman [tšīl-], Alfred (1825-1904),
koulu- ja liikemies. Uskonnon yliopettaja Ruots.
Normaalilyseossa 1866-97, rehtorina 1871-95.
Pappissäädyssä 1872-97. Oli Tampereen Pellava-
ja Rautateollisuusyhtiön johtokunnan ja
Kansallis-Osake-Pankin hallintoneuvoston
puheenjohtajana. [Aspelin-Haapkylä (1915,
1918).] — Kihlman, Alfred Oswald
ks. Kairamo.

illustration placeholder

A. Kihlman.

(Järnefeltin maalaus.)


Kihlman, Lorenzo
(s. 1861), A. K:n poika, hallintoneuvos.
Prokuraattorina 1908-09, lähettiläänä
Pariisissa ja Madridissa 1918-19.


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:32 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0291.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free