- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
499-500

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kiimasjärvi-Kiina

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Kiimajärvi, Pyhäjärven pitäjässä.
Viipurin läänissä oleva järvi, joka
Konnitsanjoen kautta purkautuu Vuoksen
pohjoishaaraan.

Kiimasjärvi, Sotkamon reitissä,
Sotkamon kirkolta itään.

Kiiminginjoki, Haukiputaanjoki,
Oulujoen pohjoispuolella juokseva,
Pohjanlahteen laskeva joki; alkaa
Puolangan kirkon eteläpuolella olevista
Salmisen-, Viha- ja Puolanka järvistä.
Pituus n. 140 km Puolankajärvestä lukien.

Kiiminki, kunta Oulun läänissä,
Kiimingin joen suupuolessa; 311,5 km2,
2,457 as. (1925).

Kiina (kiinaksi Ta Chung Hua Min Kuo),
tasavalta Itä-Aasiassa. Pinta-ala n. 8,5 milj. km2;
asukaslukua koskevat tiedot epämääräiset,
vaihdellen 320-440 milj. K. rajoittuu idässä
Tyyneenmereen ja Koreaan, pohjoisessa ja lännessä
Venäjän-Aasiaan ja Mongoliaan, etelässä
britt. Intiaan, Nepaliin, Bhutaniin
ja Hanskan Indo-Kiinaan. Paitsi

illustration placeholder

Vaakuna.


varsinaista K:aa luetaan siihen Mantšuria,
Tibet ja Itä-Turkestan. Mongolian suhteesta
K:aan ks. Mongolia. Hoanghon ja
Jangtsekiangin välinen vedenjakaja
Tsinlingšan jatkoineen jakaa K:n
Pohjois- ja Etelä-K:aan. Edellisessä
voidaan erottaa suuri Hoanghon
kerrostumista muodostunut Pohjois-K:n alanko
ja läntinen vuorimaa, jossa runsaita
kivihiilikerroksia. Etelä-K. on vuorimaata. —
Ilmasto on kylmempää kuin vastaavilla
leveysasteilla Euroopassa: K. sijaitsee
+5° ja +23° vuodenisotermien välillä,
Euroopassa nämä ovat n. 10 leveysastetta
pohjoisempana. Kun K. on itä-aas.
monsuunialueella, puhaltavat talvisin kylmät
ja kuivat tuulet sisämaasta, kesäisin
lämpimät ja kosteat mereltä.
Ilmastohäiriöistä aiheutuvat tulvat tai poudat
voivat muodostua sadolle perin tuhoisiksi.
Varsinkin Hoanghon alajuoksun varrella
olevalla tasangolla ovat hävittävät
tulvat yleisiä. — Kasvisto. Varsinaisia
metsiä ei K:ssa enää sanottavasti ole; kiinal.
puista mainittakoon kameelia ja
kamferipuu. Tasangot ovat suurimmaksi osaksi
viljeltyjä. — Väestön pääosana ovat
mongol. rotuun kuuluvat kiinalaiset.
Näiden ulkomuoto on jonkunverran
erilainen maan eri osissa; yleisiä
ominaisuuksia ovat nelikulmainen kasvojen
muoto, ulkonevat poskipäät, litteä nenä,
mustat, suorat hiukset, huono
parrankasvu, vinot silmät, kellervä ihonväri.
Väestöstä on n. 280,000 ulkomaalaista,
niistä japanilaisia 150,000, venäläisiä
100,000, englantilaisia 12,000. Kiinalaisten
tähänastisista omituisista tavoista
ovat naisten jalkojen puristaminen ja
miesten palmikonkäyttö häviämässä. —
Elinkeinoelämä. Maatalous pääelinkeino,
maatilat pieniä, 1-2 ha:n alasta elää
5-6-henkinen perhe ja 5-6 ha:n omistajaa
pidetään rikkaana. Pohjois-K:ssa
viljellään vehnää, maissia, ohraa, hirssiä,
bataatteja, Etelä-K:ssa pääasiassa riisiä.
N. 1/3 maapallon raakasilkistä tulee
K:sta. Karjanhoito on vähäistä.
Hyödyllisiä kivennäisiä on runsaasti, mutta
Vuorityö vielä verraten vähäistä.
Merkityksellisin on maan kivihiilirikkaus:
kivihiilikenttien laajuus on arvioitu
500,000 km2:ksi, vuotuinen tuotanto on
n. 16 milj. ton. Teollisuus, joka näihin
asti on ollut melkein yksinomaan
käsiteollisuutta, on vähitellen kehittymässä
koneteollisuudeksi. Silkki-, puuvilla- ja
villateollisuus täysin uudenaikaista,
myllyteollisuus kehittymässä. — Tärkein
kauppakaup. Shanghai, joka välittää
n. puolet K:n ulkomaankaupasta;
seuraavat järjestyksessä ovat Kanton,
Tientsin ja Hankau. K:n vienti on yleensä
tuontia pienempi (v. 1922 vienti n. 123
milj., tuonti 177 milj. puntaa).
Tärkeimmät vientitavarat: raakasilkki,
öljykakut, pavut, puuvilla, tee,
viimeksimainitun vienti nousemassa; tärkeimmät
tuontitavarat: puuvillatavarat, riisi,
paloöljy, sokeri, koneet. — K:n ensimmäinen
rautatie avattiin 1876, nykyisin on maassa
7,600 km valtion ja 3,700 km yksityisten
omistamia rautateitä. Kanavista tärkein
Keisarinkanava. — Rahaan nähden
vallitsee sekavuutta. Eräänlaisena virallisena
rahayksikkönä on tael, jonka arvo
vaihtelee eri maakunnissa. — Uskonto.
K:n vanhin uskonto oli esi-isien ja
luonnonhenkien palvontaa. Tästä ovat kehittyneet
Konfutsen oppi ja taolaisuus. Kolmas
K:n pääuskonnoista on buddhalaisuus.
Varsinainen kansanuskonto on nykyisin
eräänlainen taolaisen animismin,
buddhalaisen sielunvaellusopin ja
muinaiskiinalaisen esi-isien- ja
luonnonpalvonnan sekoitus. Muhamettilaisia
lienee n. 30 milj., room.-kat. 1 milj.,
protestantteja n. 0,5 milj.
(vrt. Lähetys ja Suomen
Lähetysseura
). Vuoristojen
ei-kiinalaisen asutuksen enemmistö on
fetiššien palvelijoita. — Sivistyselämä.
1900-luvun alusta heräsi K:ssa voimakas
mielenkiinto länsimaiseen sivistykseen.
10 yliopistoa, lukuisia oppikouluja, yli
10,000 ylempää ja n. 170,000 alempaa
kansakoulua, teknillisiä ja ammattikouluja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:32 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0294.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free