- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
511-512

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kiipijäkala-Kiislat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


tähtiparvien (esim. Hyadien) liikesuhteisiin
tai tähtien näennäiseen ja todelliseen
valovoimaan. Ed. sivun taulukko ilmoittaa
(Strömgrenin mukaan) 20:n meitä
lähinnä sijaitsevan kiintotähden
etäisyyden aurinkokunnastamme. — K:n
näennäinen asema taivaankannella
ilmoitetaan tähtit. koordinaatistolla (ks. t.),
valovoima suuruusluokilla (ks. t.). K:n
fyysillisistä ominaisuuksista saamme
tietoja spektraalianalyysin avulla; k.
jaetaan spektriluokkiin, jotka edustavat
asteita tähtien kehityskulussa;
pääluokat: I valkeat, II keltaiset, III
punaiset k:t. vrt. Maailmojen kehitys.
[Strömgren, „Kaikkeuden tähtitarhat" (1926).]

Kiipijäkala (Anabas scandens), Intian
suolattomissa vesissä elävä kala, joka kankeilla
evillään saattaa kulkea maatakin pitkin,

illustration placeholder

Kiipijäkala.



Kiipijät, kiipijälinnut
(Scansores), yhteinen nimitys
linnuille, joilla on kiipimäjalat,
s. o. 4 samasta tasosta lähtevää varvasta,
joista 2 suuntautuu eteen-, 2 taaksepäin.
Suomalaisia k:tä ovat esim. tikat, käki
ja käenpiika.

Kiipimäjuuri ks. Juuri.

Kiipin niemi, Cape Ann (ks. t.).

Kiipula, Kustaa (1847-1918),
janakkalalainen maatalousmies, talonpoikaissäädyn
jäsen 1885-1900.

Kiirastorstai (ruots.), pääsiäisen
edellinen torstai, vietetty Herran ehtoollisen
asettamispäivänä.

Kiirastuli (lat, purgatorium),
room.-kat. opin mukaan niiden sielujen olotila,
jotka ovat saaneet anteeksiannon
iankaikkisesta rangaistuksesta, mutta
tarvitsevat puhdistusta kärsimyksissä.

Kiireelliseksi julistaminen.
Perustuslakia koskeva lainsäädäntökysymys,
joka säännönmukaisesti on, tultuaan
kolmannessa käsittelyssä hyväksytyksi,
jätettävä lepäämään ensimmäisille uusien
vaalien jälkeen kokoontuville valtiopäiville,
mutta voidaan kuitenkin hyväksyä jo
niilläkin valtiopäivillä, joilla se on pantu
vireille, jos asia Eduskunnan päätöksellä,
jota on kannattanut 5/6 annetuista
äänistä, julistetaan kiireelliseksi (V. J.
20/7 1906, 60 §).

Kiiri on kulmaliitos, jossa näkyvä
liite, sauma (kiirisauma) käy kulmasta
kulmaan. Katto-k. on kahden eri
räystäs- tai harjasuunnan keskenään
muodostaman kulman aiheuttama
kattopinnan taite. — Kiiriparsi
l. kiiripiiru on kattorakenteessa
kiirin kohdalla heti kattopinnan alla
vinosti harjaa kohden käyrä parsi l. piiru.

illustration placeholder

Kiiri.



Kiiruna (Lagopus mutus), Euroopan
ja Aasian arktisissa osissa ja
alppiseuduilla puurajan yläpuolella elävä
kanalintu, metsäkanan läheinen sukulainen ja
hyvin sen näköinen, hieman sitä
pienempi, nokka kapeampi ja matalampi.
Höyhenistön ja värin vaihdos kuin
metsäkanan. Munii maahan; munat 8-13,
ruosteenkeltaiset, mustapilkkuiset.

Kiirunavaara, vuori Ruotsin Lapissa.
Tornionjärvestä n. 40 km etelään.
Ruotsin suurin rautamalmialue, jota
todennäköisesti jatkuu Luossajärven alitse
Luossavaaran malmivuoreen. V. 1910
arvioitiin alueen malmimäärä 740 milj.
tonniksi, josta 240 milj. Luossajärven
pinnan yläpuolella. Myöhemmin tehdyillä
timanttiporauksilla on todettu malmin
ulottuvan syvemmälle kuin ennen otaksuttiin.
Alueelle on muodostunut taajaväkinen
yhdyskunta, jossa lähes 9,000 as

Kiiseliguuri, piiguuri, piimaa (ks. t.).

Kiiski (Acerina cernua), ahvenen
sukuinen, 10-20 cm pitkä suolattoman tai
vähäsuolaisen veden kala, jonka selkäevät ovat
yhtyneet toisiinsa. Lihahyvänmakuista, mutta
meillä väheksittyä.

illustration placeholder

Kiiski.



Kiiskilä, verotila Viipurin pitäjässä;
kuulunut Krohneille.

Kiislat (Uria), peräjalkaisten lahkoon
kuuluva lintusuku. Yleisin meikäläinen
laji punajalkakiisla l. riskilä
(U. grylle), jonka kesäpuku on musta.

illustration placeholder

Riskilä. 1 talvipuvussa, 2 kesäpuvussa.



<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0302.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free