- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
541-542

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kirjasinmetalli-Kirjekyyhkynen

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


tilapäistyökirjasimiin, joilla ladotaan
otsakekirjoituksia, sanomalehtien ilmoituksia
sekä yleensä tilapäis- l. aksidenssitöitä.
Kirjainkuvan paksuuden mukaan puhutaan myös
lihavista, puolilihavista, laihoista
y. m. kirjasimista. Pienen Tietosanakirjan
hakusanat ovat painetut puolilihavilla kirjasimilla.

Kirjasinmetalli, metalliseos, josta
kirjapainossa käytettyjä kirjasimia
valetaan. Sen tulee olla tarpeeksi kovaa
kulumista vastaan, lujaa painamista vastaan
ja valamisen takia helposti sulavaa. Tavallisin
kirjasinmetalli on lyijy-antimoni-tinaseos.

Kirjaskorpioni (Chelifer cancroides),
n. 3 mm pitkä kääpiöskorpioni, joka
asustaa kirjoissa, kasvikokoelmissa y. m.,
syöden pikkuhyönteisiä.

Kirjasto. Julkiset k:t jaetaan tav.
1) tieteellisiin l. tutkija-k:hin.
joiden tarkoituksena on edistää tieteellistä
tutkimusta sekä 2) yleisiin kansan-,
laina- l. kansalais-k:hin. Kansallis-k:n

tehtävänä on säilyttää ja pitää käytettävissä
kaikki maassa julkaistut kirjalliset tuotteet.
Suurimpia nykyajan tutkija-k: ja ovat
Pariisin kansallis-k. (3 milj. nid., 500,000
karttaa, 111,000 käsikirjoitusta), British
Museum (ks. t.) Lontoossa, Berliinin
valtion-k., Washingtonin parlamentti-k.
ja Kööpenhaminan kunink. k. Turun
Akatemian k. sai H. G. Porthanin ollessa
sen hoitajana varsinaisesti Suomen
kansallis-k:n leiman. Turun palossa 1827 se
tuhoutui, mutta kirjastonhoitaja F. W.
Pippingin ja Matti Pohdon (ks. n.)
ansiosta siihen saatiin uudelleen
kerätyksi miltei koko suom. kirjallisuus.
K. siirrettiin yliopiston mukana
Helsinkiin, missä sille 1845 valmistui
Engelin piirustusten mukaan kaunis rakennus.
Kotimainen kirjallisuus tulee sille
pakkokappaleina. Tässä k:ssa on lähes
300,000 teosta, lisäksi 60,000 kotimaista
pikkukirjasta ja 120,000 ulkomaista
väitöskirjaa. Maamme muista tieteellisistä
k:ista mainittakoon Turun Suom.
Yliopiston ja Turun Akatemian k:t sekä
Eduskunnan k. Helsingin Yliopiston
ylioppilaskunnalla on suuri sekä tieteellistä
että kaunokirjallisuutta käsittävä k.
Lukutaidon levitessä alettiin eri maissa
1800-luvulla perustaa n. s. kansan-k:ja
rahvaalle. Yhdysvalloissa alkanut ja
vars. viime vuosikymmeninä Eurooppaan
levinnyt uudenaikainen k.-liike pyrkii
valmistamaan kaikille kansalaisille
tilaisuutta kirjallisuuden saantiin.
Suomessa perustettiin ensim. kansan-k.
Anjalaan 1802 t. 1803. 1840-luvulla
toimi kauppa-apulainen J. Pynninen
Viipurissa k:jen perustamisen hyväksi.
Kansanvalistusseura, Suomen Kirjastoseura
(per. 1910) ja yhdistys Svenska Folkskolans
Vänner ovat tehneet paljon työtä k.-toimen
edistämiseksi. Huomattavampaa valtionavustusta
on k:ille jaettu vasta v:sta 1918.
V. 1920 Eduskunta päätti, että
k.-toiminnan keskusjohtoa varten asetetaan
edustajittain kokoonpantu Valtion
Kirjastotoimikunta, jonka tehtävänä on k:jen
tukeminen m. m. valtionavustuksia
jakamalla. Avustuksia on jaettu
kirjallisuuden hankintaan ja
kantakirjastonholtajien palkkaukseen.
V. 1925 oli valtion avustamia kirjastoja
579 ja avustuksina jaettiin yhteensä
643,000 mk. Määräraha valtion k.-toimintaa
varten v:lle 1926 on 1,400,000 mk. Valtion
K.-toimikunnan alaisena toimii Valtion
K.-toimisto sekä k.-neuvojia.
Kansalais-k:ista ovat huomattavimmat
Helsingin, Turun (kummassakin yli
100,000 nid.), Tampereen, Viipurin, Porin,
Oulun ja Kuopion kirjastot. [Cannelin,
„Kirjastonhoidon opas" (1922); Dahl (tansk.
ja ruots. I, 1924) ; Palmgren, ,,Kirjastot
ja kansankasvatus" (1910).] ks. kuvaryhmää
seur. siv.

Kirjastovarkaus, julkiseen kirja- tahi
käsikirjoituskokoelmaan kuuluvan
esineen varkaus (Rikoslaki 28:2).

Kirjatäit (Troctes), 1-2 mm pitkiä,
siivettömiä, nopeajalkaisia, valonarkoja,
jyrsijäkorentojen lahkoon kuuluvia hyönteisiä;
elävät kirjoissa, kasvikokoelmissa, pölyisten
paperien joukossa.

Kirjava hiekkakivi (saks.
Buntsandstein), triassysteemin
vanhimman alaosaston nimitys.
vrt. Trias.

Kirjavalahti, luonnonkauneudestaan
ja reheväkasvuisista rantamistaan kuulu
vuonomainen, 4 km pitkä Laatokan lahti
Sortavalasta pohjoiseen.

Kirjeenvaihtaja eli korespondentti.
1. Kirjeenvaihtoa hoitava virkailija liikkeessä;
liike jonka kanssa ollaan sellaisessa
liikeyhteydessa, että ollaan milloin saamassa
milloin velkaa (erotukseksi varsinaisista
velallisista ja velkojista); erityisesti
sanovat pankit toisia pankkeja, joiden kanssa
ovat liikeyhteydessa, k:ikseen,
— 2. K.-jäsen, tieteellisen seuran
— tieteellisten ansioitten tunnustukseksi
— valitsema (tav.) ulkomaalainen jäsen.
— 3. Henkilö, joka lähettää säännöllisesti
kirjeitä johonkin sanomalehteen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 02:33:47 2020 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0321.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free