Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 553-554 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kirkkotaipale-Kirkkoväärti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kirkollisen taiteen näyttelystä. (Alttarilla V. Vallgrenin veistoksia, m. m. Kristuksen pää.)

relikvariumit ja rekonditoriot,
ristiinnaulitun kuvat (eritt. triumfiristit)
y. m. Metallisia hienotakeita
ovat jaloista metalleista tehdyt pyhät
astiat (vasa sacra): ehtoolliskalkki ja
öylättilautanen l. pateeni, öylättisäiliö l.
ciborium, monstranssi, suitsutusastia,
öljyastia, pyhäinjäännöslipas sekä sitäpaitsi
kynttilänjalat, kirkkokruunut ja
lampetit, ovien ja arkkujen raudoitukset ja
ovien kolkuttimet. Rikasta muoto- ja
värikieltä (5 „liturgista väriä") esiintyy
kirkollisissa taidekäsitöissä eli
paramenteissa. Liturgisena pukuna
ovat valkea messupaita (alba)
sekä kirkkovuoden ajan mukaan väriltään
vaihtuva messukasukka (casula).
Alttarin paramentteja ovat esivaate
(antependium), alttariliina,
kirjatelineen liina ja kalkkiliina.

Lasimaalaus maalaiskirkkoon (L. Segerstråle); kastemalja ja pöydän peite.

Kirkkotaipale, suluton kanava
Ristiinan pitäjässä (Mikkelin l.),
Mikkelin-Lappeenrannan laivaväylällä,
Varkaantaipaleen kanavan eteläpuolella.

Kirkkotalli, kirkon lähellä pieni talli
tai maja, jossa sekä ihmiset että hevoset
saattoivat yöpyä kirkkomatkalla. K:t
muodostavat eräissä kirkonkylissä,
melkoisia rakennusryhmiä.

Kirkkovaltio, emt. keski-it. valtio,
jonka hallitsija oli paavi. Se käsitti
1859 Latiumin, Umbrian, Markkien ja
Romagnan maakunnat. K:n vars. alku
luetaan vv:sta 754 ja 756, jolloin
frankkien kuningas Pipin Pieni liitti paavien
ent. melkoisiin tiluksiin langobardeilta
valloitetun Eksarkaatin y. m. Seur.
vuosisatoina K. tuli yhä itsenäisemmäksi
ja sen alueet laajenivat. V. 1809
Napoleon sen lopetti. Wienin kongressissa K.
herätettiin uudelleen eloon, mutta se
menetti Ranskasta keskiajalla saamansa
Venaissinin ja Avignonin y. m. V:sta
1860 K:oon kuului vain Rooma, muun
osan yhdyttyä Italiaan. Kun 1870 ransk.
sotaväenosasto poistettiin Roomasta,
liitettiin sekin Italiaan. Paavit eivät
ole tähän asti suostuneet tunnustamaan
K:n liittämistä Italiaan.

Kirkkovaltuusmiehet, kirkkovaltuusto.
Seurakunnissa, joiden väkiluku
on vähintään. 5,000 ja muissakin
seurakunnissa, kirkonkokouksen päätöksestä
riippuen, on seurakunnan päätösvalta
eräissä asioissa annettava k:lle
(Kirkkolain 466-478 §, muutettu 10/10 1908,
25/6 1918 ja 23/1 1925).

Kirkkovarkaus, jonkin kirkon oman
tai sinne talteen pannun esineen varastaminen
(Rikoslaki 28:2). — Kirkkovene, tav.
isompi 4-18-hankainen vene jollaista käytettiin
kirkkomatkoilla.

Kirkkovene.

— Kirkkovuosi, adventista adventtiin
jatkuva vuosi, jonka kuluessa kristillinen
kirkko määrätyssä järjestyksessä viettää
juhla- ja pyhäpäiviänsä. — Kirkkoväärti,
kirkonisännöitsijä (ks. t.),

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>