Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 559-560 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kirsikkakoi-Kisil-Irmak

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kirsikkakoi (Argyresthia
ephippiella), pieni kirjava koiperhonen,
jonka sitruunankeltainen, 6 mm:n pituinen
toukka tekee keväisin tuhoa kirsikkapuiden
silmuissa. — Kirsikkapistiäinen
(Caliroa limacina), 4-5 mm:n pituinen
kiiltävänmusta lehtipistiäinen, jonka
kellanvihreä, limainen, 10 mm pitkä toukka
elää m. m. kirsikan, luumun, päärynän,
orapihlajan lehdillä, nakertaen näitä
päältäpäin. Yleinen maassamme. —
Kirsikkapuu, ruusukasvien heimoon
kuuluva hedelmäpuu, jota viljellään
mehevien luumarjojensa vuoksi. Kaksi
lajia: hapan-k. (Prunus cerasus)
ja linnun-k. (P. avium);
edellinen pensasmainen, sen hedelmät
happamet, niitä kantavissa kääpiöversoissa
lehtiä; jälk. paksurunkoinen puu, hedelmät
makeat, niitä kantavat kääpiöversot lehdettömät.
Meillä viljellään melkein yksinomaan
hapanta k:ta, joka viihtyy kutakuinkin
samoilla leveysasteilla kuin omenakin.

Kirskulinnut (Strisores), lintulahko.
jonka lajeilla on heikot, pienet jalat,
etuvarpaat us. välinähän yhdistämät,
takavarvas kynsineen pieni, tavallisesti
eteenpäin kääntyvä. K:hin luetaan
kehrääjät, tervapääskyt ja kolibrit.

Kirurgi (kreik.), kirurgian
harjoittaja.— Kirurgia, sananmukaisesti:
käsivaraisesti harjoitettava lääketaito; nyk.
tavallisesti k:lla tarkoitetaan sitä
lääketieteen osaa, johon sisältyy tautien ja
vammojen parantaminen leikkauksilla
(operatsionit).

Kirurginen Sairaala, Helsingissä
(Kasarmink. 11-13), rak. 1886-88 arkkitehti
Reinierin piirustusten mukaan. 200 sairaspaikkaa.

Kirurginen Sairaala Helsingissä.

Kirvat (Phytophthires), hyönteisryhmä
niveljalkaisten lahkossa. Siihen kuuluvat
lehti-k:n, lehtikirppujen ja
kilpi-k:n heimot.

Kirveli, useiden Umbelliferæ-heimon
kasvien nimi. Ryyti-k. (Anthriscus
cerefolium), ryydinhajuinen, tavallisen
koiranputken näköinen, viljellään
keittojen mausteeksi käytettävien lehtiensä
vuoksi. — Mukula-k. (Chœrophyllum
bulbosum), varsi turvonnut nivelten
alapuolelta; viljellään mehevän juurensa
vuoksi. — Saksan-k. (Myrrhis
odorata) kasvaa Etelä-Suomen vanhoissa
puutarhoissa ennen vanhaan viljeltynä
maustekasvina.

Kirves, vanha ja yleinen työ- sekä
taistoase; alkuaikoina kivestä ja
simpukankuoresta; pronssisessa keltissä oli
varsiputki tai -ruoto. — Suomalaisilla oli
myöhemmällä rautakaudella kapeateräisiä.
piilu- ja sota-k:itä. Kuvat esittävät
nykyaikaisia k:itä.

Kirveitä, 1 kirvesmiehen kirves, 2 piilukirves, 3 metsäkirves, 4 ja 5 koverokirveitä.

Kirviset (Anthus), västäräkkien
heimoon kuuluvia pikkulintuja. Laulu ja
lento kuin leivosten.

Kirvu, kunta Viipurin läänissä, Karjalan
eteläosassa, Vuoksen itäpuolella; 649,7 km²,
10,359 as, (1925); huopatehdas; luonnonparantola
Herajärven rannalla.

Kirvunjoki l. Helisevänjoki,
Vuoksen lisäjokia, laskee Helisevänjärveen.

Kiseleff, Feodor (1823-74),
liikemies. Lahjoitti 100,000 mk.
Uusmaalaiselle Osakunnalle.

Kisfaludy [kišfaludi], Károly
(1788-1830), unk. kirjailija. Julk. etupäässä
hist. murhenäytelmiä ja kansanelämää kuvaavia
huvinäytelmiä. K:n kunniaksi on 1836 perustettu
kaunokirjallisuutta edistävä K.-seura.
— Kisfaludy, Sándor (1772-1844),
K. K:n veli, runoilija. Pääteos rakkausrunokokoelma
,,Himfy szerelmei".

Kisil-Irmak, Vähän-Aasian pisin joki,
950 km, laskee Mustaanmereen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>