Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 577-578 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kivipähkinä-Kivääri

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

jauhautuu. Jauhe nousee vartta
pitkin painetun veden mukana ylös.
Tavallisin vääntöpora on timanttipora.

Sähköporakone.

Kivipähkinä, kasvullinen norsunluu (ks. t.).

Kivirikko, Kaarlo Eemeli
(s. 1870), Suomalaisen Normaalilyseon
luonnonhistorian ja maantiedon yliopettaja,
fil. toht. Julkaissut eläin- ja kasviopin
sekä maantiedon oppikirjoja.

Kiviruuti, suurirakeista ruutia, jota
käytetään kivien louhinnassa.

Kivisakset, suuret rautaiset pihdit
tai kourat, joilla nostetaan kiviä
varsinkin perkaustöissä.

Kivisalmi. 1. Tärkeä liikenneväylä
Rautalammin pitäjässä, yhdistää
Konneveden pohjois- ja eteläselän
toisiinsa. — 2. Käkisalmen kaupungin
ulkosatama.

Kivisappi, kiehki (ks. t.).

Kivisolut, kasvisoluja, joiden seinät
ovat vahvasti paksuntuneet, haaraisten
huokostiehyiden lävistämät. Eräissä
hedelmissä, siemenissä, juurissa j. n. e.

Kivitasku (Saxicola ænanthe),
rastaiden heimoon kuuluva varpuslintu;
selkäpuoli harmaa, vatsapuoli, otsa,
juova kulmilla, pyrstön tyvi ja yläperä
valkeat, posket, siivet ja pyrstön
kärkipuoli mustat (uros) tai ruskeat
(naaras). Asuu viljelysmailla ja
asuntojen läheisyydessä, varsinkin
kivisillä seuduilla. Syö hyönteisiä
ja matoja. Pesä kivenkoloissa;
munia 5-7, vaaleansinivihreät.

Kivitasku.

Kivityö, hyödyllisten vuorilajien ja
mineraalien murtaminen ja taloudellinen
käyttely yleensä taikka eräiden kivilajien
louhiminen ja muovailu tie-, huone- ja
siltarakennuksia tai patsaita ja
kuvanveistoksia varten. Tavallisesti
louhitaan kalliosta 7-8 m paksuisia
kerroksia. Matalat kiilareiät tehdään
hakulla, jolloin litteää kiilaa käytetään,
tai poraa ne yksi mies pyöreällä
talttaporalla. Syvempiä reikiä
porattaessa iskee poraa 1-2 miestä
7-11 kg:n moukareilla, taikka
porataan ne porakoneilla. Kivi
irroitetaan kiilaamalla, ampumalla tai
sahaamalla. Möhkäleitten muokkaamiseen
käytetään käsiaseita: talttoja, erilaisia
hakkuja tai koneita, raamisahoja,
sorveja, tasoitus-, hakkuu-, tahkoamis- ja
kiilloituskoneita.

Granitin kiviveistämö Hangossa.

Kivu, järvi Itä-Afrikassa, laskee
Russisi-jokea myöten Tanganjikaan.

Kivääri (saks., ruots.). 1. Sotilas-k:t.
Jalkaväen ampuma-aseena mainitaan k.
ensi kerran 1364. Se oli raskas pronssinen
putki, jota ammuttaessa tuettiin
haarukalla (hakapyssy). Laukaisu tapahtui
sytyttämällä ruudin sankkireiässä.
Parannuksia olivat lunttulukko, rataslukko
(1541) ja piilukko (1630), joka oli
käytännössä 1840-luvulle asti. 1800-luvun alussa
tuli käytäntöön perkussionilukko, jossa ruuti
sytytettiin antamalla hanan iskeä malliin.
Kiertävät rihlat keksi 1630 nürnbergiläinen
August. Takaaladattavan k:n keksi ransk. Payly,
ja saks. Dreyse kehitti sitä 1836. Preussi
ensimmäisenä hankki armeijalleen
takaaladattavan k:n 1841. Tämä oli n. s. neula-k.,
jossa oli sytytin patruunan takaseinässä.
Amerikan sisällissodan aikana 1860
keksittiin parannettu patruuna. Ranskan ja
Saksan sodassa 1870-71 oli ranskalaisilla
11 mm:n kaliberinen Chassepot-k. ja
saksalaisilla, 15 mm:n neula-k.
Englantilaiset ottivat 1871 käytäntöön
Martin-Henry-mallin ja venäläiset
sam. v. 10,66 mm:n Berdaani-k:n,
joka oli tämän ajan parhaita. Mutta jo 1874
ottivat ranskalaiset käytäntöön
Gras-Kropatschek-k:n ja 1886

Saks. kiväärin makasiinin poikkileikkaus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>