Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Klio-Kloraali
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Klint, Gustaf af (1771-1840),
ruots. vara-amiraali. K:n avulla Kustaa III
laati suunnitelman n. s. Viipurin kujanjuoksuun.
Klio, Kleio (ks. t.).
Klippinki (ruots.), nelikulmaiseksi
leikattu raha 1500- ja 1600-luvuilta
(Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa y. m.).
Klišee (ransk.), klišea, kuvalaatta.
Klissov, kylä Puolassa, 80 km
Krakovasta koilliseen. Siellä Kaarle XII voitti
1702 August II:n.
Kljasma, Okan vasen lisäjoki (Venäjällä).
Kljutševskij [-e’-], Vasilij
Osipovitš (1839-1911), ven.
historiankirjoittaja. Teoksia: laaja Venäjän
historia (saksan.), „Venäjän historia
pääpiirteissään" (suomen.).
Kloaakki (lat.). 1. Likaviemäri. —
2. K. l. yhteissuoli, peräsuoli, johon
virtsa- ja sukusolutiehyet avautuvat.
K. on haikaloilla, sammakkoeläimillä,
useilla matelijoilla, linnuilla ja
nokkaeläimillä.
Kloaakkieläimet, nokkaeläimet (ks. t.).
Kloasma (kreik.), maksatäplä,
varsinkin kasvoissa esiintyvä ruskea
ihotäplä.
Kloasongi (ransk.), väliseinä, lautaseinä.
Klockars, Petter (1752-1814),
talollinen. Vallittiin Suomalaisen
Lähetyskunnan jäseneksi 1808,
talonpoikaissäädyn puhemies Porvoon
valtiopäivillä 1809.
Klods Hans, tansk. pilalehti, per. 1899.
Klodvig (465-511), frankkilaisvaltakunnan
perustaja, hallitsi 481-511. Voitti
roomalaiset 486, alemannit 496, burgundit
500 ja länsigootit 507 sekä raivasi tieltään
kilpailevat pikkukuninkaat ollen kuollessaan
melkein koko Gallian valtias. Kääntyi
kristinuskoon 496.
Klondike, Klondyke [klondaik],
kultakenttäalue samannimisen joen
(Yukonin liisäjoen) ympärillä Kanadan
Yukonin territoriossa. Tärkein kaupunki
Dawson. Keksittiin 1896, nyttemmin
tuotto tyrehtymässä.
Kloori, epämetallinen alkuaine
halogeeniryhmästä. Kem.merkki Cl, at.-p.
35,46. Vihreänkeltainen, raskas
kaasu (om.-p. 2,45), nesteytyy —34°:ssa
tav. paineessa, jäätymäp. —101,5°; myrkyllinen,
liukenee helposti veteen, jolloin syntyy k.-vettä,
ei itse pala, mutta yhtyy helposti vetyyn
ja metalleihin, jotka suorastaan palavat
k.-kaasussa klorideiksi. Vaikuttaa
kiivaasti orgaanisiin aineisiin, ryöstäen
näiltä vedyn tai muodostaen k.-yhdistyksiä.
Veden läsnäollessa vaikuttaa hapetvasti.
Muodostaa suuren joukon hapellisia yhdistyksiä
metallien kanssa: hypokloriitit (Voimakkaita
valkaisuaineita), kloriitit, kloraatit,
perkloraatit. Yhtyy myös muihin halogeeneihin
ja typpeen. Käytetään kem. aineiden valmistukseen,
valkaisuun ja desinfioimiseen. Esiintyy
yleisesti luonnossa klorideina, joista
tärkein natriumkloridi (keittosuola).
Valmistetaan suolahaposta tai klorideista.
vrt. Deaconin kloorimenettely.
— Kloorihapoke, HClO2, esiintyy
ainoastaan -suoloissaan, kloriiteissa.
— Kloorihappo, HClO3. Tämän
kaliumsuola muodostuu, kun kloori vaikuttaa
kuumaan, väkevään kaliumhydroksidiin.
— Kloorihopea, hopeakloridi. ks.
Hopea. — Kloorihopeapaperi,
hopeakloridia sisältävällä kollodium- tai
šelatiinikerroksella päällystetty valonarka
valokuvauspaperi. — Kloorikalkki,
valkaisukalkki, syntyy kun
sammutettuun kalkkiin johdetaan klooria;
todennäköisesti kalsiumkloridin (CaCl2) ja
kalsiumhypokloriitin [Ca(OCl)2] seos.
Käytetään valkaisuun ja desinfioimiseen.
— Kloorityppi, typen ja kloorin yhdistys,
räjähtävä öljymäinen neste. — Kloorivesi,
kloorin vesiliuos, vaikuttaa kuten
kloori. Muuttuu vähitellen kloorivetyhapoksi.
— Kloorivety, kloorin ja vedyn
yhdistys, HCl; syntyy vedyn palaessa
kloorissa sekä rikkihapon vaikuttaessa
keittosuolaan. Liukenee veteen k.-hapoksi
l. suolahapoksi. — Kloornatrium,
natriumkloridi, keittosuola. — Kloornatroni,
natriumhypokloriitti, käytetään valkaisuaineena.
Kloos, Willem (s. 1859), holl.
runoilija ja arvostelija, aikakauskirjan De
Nieuwe Gids perustaja.
Klootti (engl.), kovaksi viimeistelty
kaksiniitinen puuvillakangas, jota
käytetään kirjankansiin y. m.
Klopstock [-štok], Friedrich
Gottlieb (1724-1803), saks. runoilija.
Teoksia: kuuluisa eepos „Messias" (1748-73),
yleviä oodeja sekä näytelmiä. K. vapautti saks.
runouden kuivan järkeilyn kahleista. [Muncker
(saks., 1900).]
 |
Fr. Klopstock. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
