Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 599-600 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Koffi-Koiperhoset

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Koffi (ruots., holl.), pienehkö
hollantilaismallinen alus.

Kognaatit (lat.), veriheimolaiset, sekä
mies- että naispuoleiset sukulaiset
katsomatta siihen, ovatko sukulaisuutta
välittävät henkilöt miehiä vai naisia.

Kogrundsrännan, Juutinrauman
eteläpäässä Skanörin ja Falsterbon edustalla
oleva perattu laivaväylä.

Kohde, objekti (ks. t.).

Kohdun esiinluiskahdus, eläinl.,
tapahtuu etupäässä lehmillä aiheutuen
yleisestä velttoudesta, jälkeisten
jäämisestä, rajuista jälki poltoista y. m. —
Vamma parannetaan viemällä huolellisesti
puhdistettu kohtu paikoilleen ja estämällä
se uudelleen esiinluiskahtamasta.
— Kohduntulehdus, aiheutuu synnytyksestä
johtuneista häiriöistä. Eläimellä saattaa olla
kuume, yleisvointi häiriytynyt, vuotoa hävystä.
Hoidossa käytetään kohdan huuhtelua sitä
supistavilla ja desinfioivilla liuoksilla.

Kohennuspaino, reliefipaino (ks. t.).

Kohereeri (lat.), alkuperäisin
radiodetektori, lasiputki, jossa on
metallijauhetta tai -rakeita elektrodien
välillä. vrt. Radio.

Kohesioni (lat.), kiinnevoima,
kappaleiden koossapysyväisyys, joka johtuu
sen molekyylien välisestä attraktsionista.

Kohinoor, Englannin hallitsijan
kruunussa oleva timantti, tuotu 1850 Intiasta.
Painoi alkujaan 186, uudelleen hiottuna
106 karaattia.

Kohju, tyrä (ks. t.), revehtymä.

Kohlrausch [-ōl-], Friedrich
(1840-1910), saks. fyysikko, tunnettu
sähköopillisista tutkimuksistaan ja
tarkkuusmittauksistaan, paljon käytetyn
kokeellisen fysiikan oppikirjan tekijä.

Kohokit (Caryophyllaceæ),
kaksisirkkaisheimo; ruohokasveja, lehdet
vastakkaiset, teriö ruusumainen tai
neilikkamainen, kukat harsuissa
kaksihankaisissa viuhkoissa. Hedelmäkota,
harvoin pähkylä. Useita lajeja viljellään
koristuskasveina (Dianthus, Lychnis, Silene,
Gypsophila). — Kohokki (Silene),
useita valko- ja punakukkaisia luonnonvaraisia
lajeja, yleisin laji pulleaverhiöinen
nurmikohokki (S. inflata).

Kohopaino, kaikki ne kirjapainomenetelmät,
joissa väri tarttuu paperiin pohjaa ylempänä
olevista osista (kirjasimista y. m.). Vastakohtia:
laakapaino ja syvennyspaino.

Kohortti (lat.), roomal. legioonan
kymmenes osa.

Koht [kūt], Halvdan (s. 1873),
norj. historioitsija, prof:na Oslossa.
Teoksia: „Det norske maalstrævs historie",
kuvaus germaaneista teoksessa „Verdenskulturen",
,,Sosialdemokratie", ,,Inhogg og utsyn i norsk
historie", ,,Johan Sverdrup".

Kohtalotar ks. Moira.

Kohtalotragedia, murhenäytelmä, jossa
sankarin tuhoutumisen aiheuttaa
armoton, ennaltamäärätty kohtalo.

Kohtaus, näytelmässä näytöksen osa,
jonka erottaa muista jonkun henkilön
tulo tai poistuminen.

Kohtio ks. Galvaaninen
elementti ja Magnetismi.

Kohtu, emä (ks. t.).

Koidula, Lydia (1843-86), Viron
kansallisen heräämisajan ihailluin runoilija,
J. W. Jannsenin (ks. t.) tytär, Julk. runovihkot
,,Wäinö lilled", ,,Emmajõe õpik" sekä
näytelmiä. [Kallas, „Tähdenlento" (1915).]

Lydia Koidula.

Koiiri ks. Kookospalmu.

Koijärvi, kunta Hämeen läänissä,
Forssan lähellä. 2,841 as. (1925).

Koillisväylä, Aasian pohjoispuolitse
Atlantin valtamerestä Tyyneenmereen
johtava avomeritie. Sitä etsivät m. m.
Barents ja H. Hudson turhaan, sen
purjehti A. E. Nordenskiöld 1878-79.

Koinsidenssi (lat.), kahden
(kuulo- tai näkö-) havainnon yhtäikaisuus.
Kahta kelloa tarkkaan verrattaessa määrätään
ne hetket, jolloin niiden sekuntilyönnit
sattuvat yhteen, s. o. niiden lyöntien k:t.

Kointähti, aamutähti, aamulla
loistavan Venuksen nimitys.

Koiperhoset (Tineidæ),
pikkuperhosheimo; siivet suipot ja kapeat,
ripsireunaiset, lepoasennossa kattolaskuiset
tai vaipan tavoin ruumiin ympäri kääriytyneet.
Yleinen tuhohyönteinen on koi l.
vaatekoi (Tinea pellionella),
jonka toukka syö turkiksia, villakankaita y. m.
Täysimuotoisilla on metallihohtoiset, vaalean
kullanruskeat etusiivet, jodssa pieni musta täplä
sekä kiiltävät kellanharmaat takasiivet. Toukka
laatii jyrsimästään vaate- tai turkisaineesta
putkimaisen verhon ohuen ihonsa peitteeksi.
vrt. myös Jyväkoi, Omenankehrääjäkoi.

Vaatekoin toukkia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>