Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 601-602 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Koira

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Koira, Kesy k. muistuttaa suuresti villejä
kantamuotojansa. Sen kallon rakenne ja hammaskaava,
2.1.3.1.3
————,
2.1.4.1.3
ovat samanlaiset kuin sudella ja ketulla.
Ruumiin koko- ja muoto erittäin vaihteleva.
Nykyiset k.-rodut ryhmitetään niiden viiden
historiantakaisen koiralajin ympärille,
joiden jäännöksiä on löydetty kivi- ja
pronssikauden kerrostumista. Näiden
historiantakaisten koirien taas
katsotaan polveutuvan sakaalista, sudesta
y. m. samansukuisista eläimistä. Studerin
jakojärjestelmää seuraten mainittakoon
seuraavat koirarodut: 1. suokoirasta
(Canis familiaris palustris) polveutuvat:
eurooppalainen pystykorva,
suosittu seurakoira; dobermannpinšeri,
seura- ja poliisikoira; kääpiöpinšeri,
seurakoira; terrierit, suuri,
Britteinsaarilta kotoisin oleva roturyhmä,
Tunnetuin näistä on foksterrieri,
jota käytetään „luolakoirana" ottamaan ulos
kettuja ja mäyriä pesistä; airedaalit,
suurikasvuinen, poliisikoirana käytetty terrierilaji.
— 2. Canis familiaris Inostrantsevista,
polveutuvat: pohjoismaiset pystykorvat,
kuten suomalainen, jämtlantilainen,
samojedilainen ja lappalainen
pystykorva. Pohjoismaisia pystykorvia
käytetään yleensä vetoeläiminä, lappalaista
paimenkoirana sekä suomalaista

Suom. pystykorva.

(„haukkuvaa lintukoiraa") ja jämtlantilaista
lintu-, hirvi-, ja petoeläinmetsästykseen.
Bulldoggia, Englannin kansalliskoiraa,
käytettiin keskiajalla härkätaisteluissa, nyk.
se on seurakoira. Ransk. bulldoggi on
pienempi, suosittu seurakoira. Tansk. doggi
(grand danois l. Deutsche Dogge), Saksassa
kehitetty Tanskasta kotoisin oleva
suurikokoinen seurakoira. Dogge ja käyttävät
katukaupustelijat Keski-Euroopassa vetojuhtina.
Bernhardilaiskoira on Sveitsin
vuoristoluostareissa kasvatettu suurikokoinen,
kaikkialla suosiossa oleva seura- ja
vartijakoira, joka on pelastanut lukemattomia
ihmisiä kuolemasta lumipyryyn Sveitsin alpeilla.
Newfoundlandilaiskoira on tunnettu
merihätään joutuneiden pelastajana. —
3. Canis familiaris matris optimæsta
polveutuvat paimenkoirat. Ne ovat
osaksi vieläkin karjan paimentajia, kuten
skotl. l. collie (myös seurakoira),
osaksi puhtaita seurakoiria, kuten saks.
paimenkoira (Schäfer), joka on
etevä poliisikoira. — 4. Canis familiaris
intermedius on varsinaisten
metsästyskoirien kantaisä, joista kuitenkin
puudeli l. villakoira, on kokonaan
menettänyt metsästysominaisuutensa ja
luetaan seurakoiriin. Ajokoirat ovat
yleisin metsästyskoirarotu. Useimmilla
Euroopan mailla on omat ajokoirarotunsa,
joista laajalti tunnettu on varsinkin
Englannin kettuajokoira (foxhound).
Suom. ajokoira polveutuu Ruotsin y. m.
ajokoirista esiintyen nyk. itsenäisenä rotuna.

Suom. ajokoira.

Ajokoiriin luetaan myös vainu- vihikoirat,
joita käytetään haavoittuneen riistan verijälkien
seuraamiseen. Tunnetuin on engl. verikoira
(bloodhound). Mäyräkoira on saksalaisten
kansalliskoira, jota käytetään luola- ja
seurakoirana. Se on matalajalkainen samoin kuin
spanieli, engl. metsästyskoira, josta on
seurakoiriksi muuttuneita kääpiömuotoja.
Pitkäkarvaisista seisovista lintukoirista
ovat yleisimmät: engl. (valkoinen,
musta- tai keltatäpläinen), irl.
(punaisenruskea) ja gordonsetteri
(pääväri musta, täplät ruskeat) sekä
saks. seisova koira (Vorsteher),
jota on myös lyhytkarvainen muoto.
Lyhytkarvaisista on tunnetuin Englannista
kotoisin oleva pointteri.
— 5. Canis familiaris Leineristä,
polveutuu m. m. irl. susikoira,
nykyään suosioon päässyt seurakoira.
— 6. ,,Etelämaisiin koiriin"
luetaan m. m. vinttikoirat,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>