Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 611-612 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kokenillikirva-Kokkola

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kokemäki, 1. Kunta Turun ja Porin
läänissä, Satakunnan keskiosassa,
Kokemäenjoen keskijuoksun varrella; 339,6
km², 7,993 as. (1925); yhteiskoulu,
maamieskoulu, meijerikoulu. Tiilinen
muistokappeli huoneen ympärillä, jossa
Henrik Pyhän sanotaan saarnanneen. —
2. Rautatieasema K:n kunnassa Porin
radalla, 94 km Tampereelta, 42 km Porista.

Kokemäen kirkonkylää.

Kokenillikirva (Coccus cacti),
Meksikosta kotoisin oleva, opuntia-kaktuksilla
elävä kilpikirva, jonka naaraissa on
punaista väriainetta (kokenillia,
kotšenillia, konšonellia). Tästä
valmistetaan karmiini- ja karmosiini-väriaineita.
Näiden käyttö on nyttemmin syrjäytymässä
tervaväriaineiden tieltä.

Koketti (ransk.), keimaileva nainen;
myös naisten tai lasten paidan, liivin,
mekon y. m. yläosa, joka verhoaa
hartiaseutua ja johon vaatekappaleen alaosa
ommellaan kiinni. Teonsana: koketeerata,
keimailla; nimisana: koketteria, keimailu.

Kokilli (ransk.), metallimuotti. —
Kokillivalu, valaminen kokilliin; sopii
vars. helpostisulavien metallien
valamiseen. Takkiraudan valamisessa
käytetään k:ua, kun tahdotaan esineen pinta
kovaksi joko kauttaaltaan tai vain osittain,
esim. valssit, rautatievaunujen pyörät, y. m.

Kokkapuomi, liivaripuomi,
kiinteän kokkapuun jatko isonpuoleisissa
aluksissa, johon liivaripurjeiden taakit
johdetaan. — Kokkapuu, aluksen
keulasta ulos pistävä vankka pyöröpuu
keulapurjeita varten.

Kokkeli, alk. itäsuom. nimitys sakealle
piimälle; saadaan kuoritusta maidosta,
jota itsekseen hapatetaan ja pidetään
lämpimässä uunissa.

Kokkelijyvät, Intiassa ja Malaijien
saaristossa kasvavan Anamirta
cocculus-nimisen köynnöspensaan
munanmuotoiset, n. 1 cm pitkät, tuoreina
tummanpunaiset luumarjat, joissa on
öljynpitoinen, kitkerä, myrkyllinen siemen.
Tätä käytetään kalastuksessa kalojen
huumaamiseen. K:n myrkky (pikrotoksiini)
aiheuttaa kouristuksia, verenpaineen
kohoamista, ruumiinlämmön alenemista.

Kokki, pallonmuotoinen bakteeri;
myös mieskeittäjä. Laivakokkien
valmistamiseksi toimii Helsingissä Suomen
Kokki- ja Stuerttikoulu.

Kokko, Juhana (s. 1856),
kansakoulunopettaja ja kirjailija. Teokset
(nimellä Kyösti): „Kölliskö",
„Räisäs-poika", ,,Kruunun metsissä".
[Tarkiainen (1904); „Nuori Suomi" (1924).]

Kokkola.

Kokkola (ruots. Gamlakarleby), kaup.
Vaasan läänissä, Pohjanlahden rannalla,
Keski-Pohjanmaalla. Suom. 8-luokkainen
yhteiskoulu, ruots. keskikoulu ja
jatkoluokat, meijerikoulu. Lukuisia
pienehköjä teollisuuslaitoksia. 5 km:n
päässä kaupungista Ykspihlajan
satama. 4,210 as. (1925), joista
suomenkielisiä lähes puolet. — Sai
kaupunginoikeudet 1620, tapulioikeuden 1765.
Halkokarin kahakka (ks. t.) 1854.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>