Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kolmijalka-Kolmiomittaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kolmijalka l. tripodi,
kreikkalaisilla ja roomalaisilla padan- tai
maljanmuotoinen korkea kolmijalkainen
metalliastia, jota käytettiin viinin
sekoittamiseen tai, koristuksena
temppeleissä ja kunniapalkintoina.
Kolmikas, trioli (ks. t.).
Kolmikasrykmentit, suuren pohjan
sodan alussa ruotujen siten asettamat
lisärykmentit, että kolme ruotua tai
ratsutilaa asetti yhdessä yhden miehen
entisten lisäksi.
Kolmikuoroinen, mus., on piano, jossa
jokaiseen koskettimeen kuuluu 3 kieltä.
K. on myös urkuäänikerta, jossa, jokaista
kosketinta vastaa 3 pilliä.
Kolmikymmenvuotinen sota, Saksassa 1618-48
käyty sota. Kun keisari Rudolfin Böömin
protestanteille antamaa majesteettikirjaa
oli näiden mielestä loukattu ja keisari
Matthias asettunut katolisten puolelle,
syttyi Böömissä kapina. Keisarin kuoltua
ei hänen seuraajaansa Ferdinand II:ta
tunnustettu Böömin kuninkaaksi, joksi
valittiin Pfalzin vaaliruhtinas Fredrik V.
Tämä voitettiin Katolisen Liigan (ks. t.)
joukkojen avulla Valkeallavuorella läh.
Praagia (1620); myös Pfalz valloitettiin.
Fredrikiä puolustamaan asettuneet
Baden-Durlachin markkreivi Yrjö
Fredrik, Mansfeldin kreivi Ernst ja
Braunschweigin herttua Kristian voitettiin
niinikään. Keisarin kasvanut valta ja
uhkaava kat. taantumus vaikuttivat sen,
että Pohjois-Saksan ruhtinaat ja Tanskan
kuningas Kristian IV solmivat liiton
Fredrik V:n hyväksi, mutta heidät
voitettiin. Liiton johtaja Kristian IV, joka
oli kärsinyt tappion Lutter am Barenbergessä
(1626), teki rauhan Lyypekissä 1629.
Kustaa II Aadolf huolissaan keisarin
vallan ulottumisesta Itämereen tuli
kesällä 1630 Saksan protestanttien
avuksi. Hän ei tosin voinut estää
Magdeburgin hävitystä, mutta voitti
keisarilliset Breitenfeldissä (1631) ja
Lech-joella ja miehitti Münchenin. Keisarin
sotapäällikkö "Wallenstein puolustautui
menestyksellä Nürnbergissä. mutta kärsi
1632 tappion Lützenissä, jossa Kustaa II
Aadolf kaatui. Wallenstein, joka oli
neuvotellut vihollisten kanssa, murhattiin
1634. Kustaa Horn voitettiin Nördlingenissä,
ja us. protestanttiset vallat tekivät
1635 rauhan. Nyt yhtyi Ranska sotaan
keisaria vastaan. Banér voitti katoliset
Wiltstockiissa (1636), Torstenson
Breitenfeldissä (1642) ja Jankaussa (1645) sekä
uhkasi Wieniä parikin kertaa. Ranskalaiset
ja ruotsalaiset Turennen ja Wrangelin
johtamina tunkeutuivat Baijeriin ja
toiselta taholta Böömiin; silloin sota
loppui n. s. Westfalenin rauhaan (ks. t.).
Kolmikärki, kolmikärkinen valtikka
tai keihäs. Poseidonin (Neptunuksen)
tunnusmerkki.
Kolmiliitto, Saksan ja Itävallan 1879
tekemä liitto, johon Italia yhtyi 1883;
hajosi muodollisesti 1915. tosiasiallisesti
jo maailmansodan puhjettua.
Kolmiloikkaus ks. Hyppyurheilu.
Kolminaisuuden sunnuntai, helluntain
jälkeinen sunnuntai.
Kolminaisuus. Usko k:een tarkoittaa
käsitystä, että jumaluus on ilmestynyt
kolmessa persoonassa, Isässä, Pojassa ja
Pyhässä Hengessä, jotka kuitenkin ovat
olemukseltaan yksi (= kolmiyhteys).
Kolmio, kolmen toisiaan parittani
leikkaavan suoran muodostama tasokuvio
(taso-k.) tai kolmen isoympyrän rajoittama
kuvio pallonpiimalla (pallo-k.).
Leikkauspisteet ovat k:n kärkiä,
näiden väliset janat sen sivuja;
näistä se, jolla k:n ajatellaan seisovan
on k:n kanta, ja vastaisesta kärjestä
(huipusta) kantaa vastaan piirretty
kohtisuora sen korkeus. Kärjen ja
vastaisen sivun keskipisteen yhdistysjana on
k:n keskijana (mediaani). K:n
korkeudet leikkaavat toisensa samassa
pisteessä, samoin sen kulmien puolittajat,
sivujen keskinormaalit sekä keskijanat
(k:n merkilliset pisteet). Jos
k:n yksi kulma on suora tai tylppä,
sanotaan k:ta suora- tai
tylppäkulmaiseksi, muuten
teräväkulmaiseksi. Kulmien summa
on oikokulma. Jos kaksi sivua on yhtä
pitkää, niin k. on tasakylkinen;
jos kaikki 3 sivua ovat yhtäsuuret, niin
tasasivuinen. Suorakulmaisen k:n
hypotenuusan (suoran kulman vastaisen
sivun) neliö on = kateettien (muiden
sivujen) neliöiden summa. K:n ala on
puoli kannan ja korkeuden tuloa. vrt.
myös Yhteneväisyys ja
Yhdenmuotoisuus.
Kolmiomittaus, kolmioiminen,
kartoitustöiden kiintopisteiksi
tarvittavien pisteiden määrääminen. Myös
astemittaus (ks. t.) perustuu k:seen. K:ta
varten mitataan ensin metallilangalla tai
-tangoilla ainakin yksi kanta- l.
perusviiva. Tämän päätepisteistä tähdätään
toisiin kiintopisteisiin, tähtäyskulmat
mitataan huolellisesti, ja siten saadaan
näiden kiintopisteiden asema tarkoin
määrätyksi. Valitsemalla yhä uusia
kiintopisteitä määrätään yli kartoitettavan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
