Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 625-626 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kolmipäinen olkalihas-Kolorimetri

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

alueen kolmioketju tai (vielä laajempi)
kolmioverkko. Kiintopisteiden etäisyys
toisistaan on 20-80 km; verkkoa sanotaan
I luokan l. pääkolmio verkoksi. Tähän
liittyen määrätään joukko kiintopisteitä
tiheämmässä, 10-40 km etäisyydellä
toisistaan (II luokan kolmioverkko),
ja niin edelleen. Kolmiopisteet merkitään
maahan pysyväisesti ja näkyväisyyden
edistämiseksi niille rakennetaan korkeita
torneja, havaintotelineitä l. signaaleja.

Kolmipäinen olkalihas (musculus
triceps brachii) lähtee yhdellä päällään
lapaluusta, kahdella olkaluusta ja
kiinnittyy kyynärluuhun. Sijaitsee
olkavarren takaosassa; ojentaa kyynärvartta
ja kohottaa olkavartta taaksepäin.

Kolmisointu. 1. K. muodostuu
kolmesta sävelestä, joiden tasot sijoittuvat
terssittäin toistensa yläpuolelle (esim.
c—e—g). — 2. ks. Kristillinen
Taideseura.

Kolmisopimus ks. Entente cordiale.

Kolmisoutulaivat l. trireemit,
vanhalla ajalla käytännössä olleet
sotalaivat, joissa oli kolme riviä
soutajia kummallakin puolella
vinosti asetettuina eri korkeuksiin
toistensa viereen.

Kolmisoutulaiva.

Kolmitiehana, putkien risteymäkohdassa
käytetty hana, jonka tulppaa de (ks. kuvaa)
kääntämällä esim. a:sta tuleva neste tai kaasu
voidaan päästää joko johtoon b tai c
tai molempiin yhtaikaa.

Kolmitiehana.

Kolmivaihevirta ks. Sähkövirta.

Kolmiväripaino, värikuvien
painatus käyttämällä kolmea
perusväriä (keltaista, punaista, sinistä),
joiden sekoituksena saadaan kaikki
värivivahdukset. Tämän teoksen värikuvat
ovat kolmivärikuvia. vrt. Väripaino.

Kolmiääninen sävellystyyli oli
1100-1400-luvuilla yleinen. Naiskuorot
sävelletään nykyjäänkin enimmiten
kolmiäänisiksi.

Kolmoishermo ks. Aivohermot.

Kolofoni, havupuiden hartsi, saadaan
havupuiden pihkasta, kun tästä ensin on
vesihöyrytislauksella poistettu tärpätti.
Keltaista tai ruskeaa, lasimaista;
käytetään sinettilakan, hartsisaippuain,
vernissan valmistukseen ja viuluhartsiksi.

Kolokvintti, Afrikassa ja
Länsi-Aaslassa kasvavan Citrullus
colocynthis-nimisen kurkkukasvin kuivattujen
hedelmäin nimitys. Niitä käytetään
ulostavana lääkkeenä sekä alkoholinpitoisten
valmisteiden denaturoimiseen.

Kolombo, Colombo, Ceylonin
pääkaup., saaren länsirannalla. Eurooppalaisten
ja alkuasukasten kaupunginosat, edellisessä
komeita julkisia rakennuksia. 250,000 as.

Kolomea (puol. Kolomyja), kaup.
Puolassa, Kaakkois-Galitsiassa. Vilja- ja
karjakauppaa. 41,000 as.

Kolomna, kaup. Venäjällä, Moskovasta
kaakkoon, koneteoll. 20,000 as.

Koloni (lat.), Rooman vallan
loppuaikoina puolivapaa alustalainen,
joka oli perinnöllisesti sidottu johonkin
maatilaan ja jonka oli suoritettava
tilanomistajalle vuotuisia maksuja tilan
nautinto-oikeudesta; maaorja. Siitä
kolonaatti, k:n perinnöllinen
alamaisuus-suhde.

Kolonia (lat.), siirtokunta, -maa.
— Koloniaalipolitiikka, siirtomaapoltiikka.
— Kolonisatsioni, siirtokuntien
perustaminen; jonkun alueen asuttaminen
siirtolaisilla.

Kolonna (ransk.), sot., rivistö.

Kolonnadi (ransk.), pylväsjono; avoin
pylväskäytävä tai halli.

Kolonni (ransk.), pyöreävartinen
tuki; siitä kolonnelli, pikkupylväs.

Kolonnikoje, kolonniaparaatti,
tislauskoje, jossa nesteen höyryt
nousevat pylväsmäiseen, erikoisia kappaleita
sisältävään osaan, missä ne vähitellen
pääsevät kohoamaan yhä korkeammalle,
kunnes vihdoin joutuvat tislautunutta
nestettä poisvievään putkeen. K:ta
käytetään m. m. alkoholin valmistuksessa ja
etikkatehtaissa.

Kolorado, Colorado (ks. t.).

Koloratuuri (lat.), mus., erikoinen
laji melodisen sävelkulun muodostusta.
Laulussa k. johtuu tavallisesta sanoja tavu
tavulta noudattavasta sävelkulusta siten,
että jonkun tavun osalle tulee useamman
sävelen muodostama, verraten nopealiikkeinen
sävelryhmä. Soitinmusiikissa voidaan vastaavia
sävelmuodostumia samoin nimittää k:ksi
(vrt. Korusävel).

Koloreerata (lat.), värittää, peittää
maalilla. — Koloriitti, väritys, värien
pääsävy eli kokonaisvaikutus, värituntu.

Kolorimetri (lat., kreik.). 1. K. l.
kromoskooppi, värimittari, laite,
jolla määrätään jonkun liuoksen värinvoimakkuus
vertaamalla sitä n. s. normaaliliuoksen tai
värjätyn lasin väriin. Käytetään

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>