Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kolumbiitti-Kolumni
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
varsin alhaisella kannalla. Viljalajeista
maissi tärkein; sitäpaitsi viljellään
vehnää ja riisiä, sokeriruokoa, perunaa,
puuvillaa, tupakkaa, kaakaota y. m.
Tärkeimmät vientitavarat: kahvi, vuodat,
platina, banaanit. L’lanosilla hoidetaan
karjalaumoja. Vuorista saadaan
kivihiiltä, kuparia, sinkkiä, lyijyä, platinaa,
rautaa sekä yähän kultaa ja hopeaa;
Bogotán seutuvilta louhitaan vuorisuolaa.
Maapallon parhaat smaragdialueet ovat
K:ssa. Kantateitä on yht. 1,500 km.
Uskonto room.-kat.; yliopistoja on 5;
virallinen kieli espanja. Presidentti
valitaan 4 v:ksi; eduskunta 2-kamarinen.
Pääkaup. Bogotá. — Ensim. esp.
siirtokunta perustettiin K:aan 1536;
siitä pitäen Espanjan hallussa v:een 1819,
jolloin Venezuela, Ecuador, Panama ja
K. yhtyivät yhdeksi tasavallaksi. V. 1829
ja 1830 Venezuela ja Ecuador erosivat
K:sta ja 1903 Panama. Maassa on alituisesti
ollut sisäisiä levottomuuksia.
Kolumbiitti, pikimusta, rombisesti
kiteytyvä harvinainen kivennäinen.
Suomessa sitä on löydetty Kiskosta ja
Kuortaneelta.
Kolumbuksen muna, vertauskuva
siitä, miten nerokkaasti suoritettu työ
jäljestäpäin voi tuntua niin yksinkertaiselta,
että kuka tahansa olisi sen voinut
suorittaa. Kasku kertoo näet, että
Kolumbus jossain seurassa, jossa hänen
purjehdustaan Atlantin poikki oli arvosteltu
perin helpoksi, oli kysynyt, kuka
läsnäolevista voi saada munan seisomaan
päällään pöydällä. Kun kukaan ei siihen
ollut kyennyt, oli Kolumbus ottanut
munan ja napauttanut sen pään rikki,
jolloin se jäi pystyasentoon.
Kolumbus, Kristoffer (1446-1506),
it. Christoforo Colombo, esp.
Christóbal Colón, lat. Columbus,
Amerikan löytäjä, synt. todennäköisesti 1446
Genovassa. Lähti 1470-luvulla Portugaliin,
missä esitti Juhana II:lle suunnitelman
Intian meritien etsimiseksi purjehtimalla
Atlantin poikki länteen. Kun ehdotus ei
saanut kannatusta, lähti hän uusille
merimatkoille, m. m. Englantiin ja Guinean
rannikolle, ja n. 1484 hän siirtyi
Espanjaan, missä esitti sikäläiselle
hallitsijaparille, Ferdinandille ja
Isabellalle, edellämainitun suunnitelmansa.
Granadan valloituksen jälkeen 1492 hän tekikin
hallitsijain kanssa suunniteltua matkaa ja
sen mahdollisia tuloksia koskevan
sopimuksen. Hallitus sitoutui hankkimaan
hänelle 2 pientä laivaa — itse hän hankki
3 ennen — hänet nimitettiin Intian
amiraaliksi ja löytämiensä maiden
varakuninkaaksi ja hänelle taattiin
kymmenykset näistä alueista saatavista
valtion tuloista, Elok. 3 p. 1492 hän lähti
ensim. matkalleen pienen
Palos-kaupungin satamasta 3 laivallaan, 90
miestä laivaväkenä, ensin Kanarian
saarille ja sitten suoraan länteen. Lokak.
12 p. nähtiin ensi kerran maata: muuan
Bahamasaarista, todennäköisesti Watling.
Lokak. 28 p. tultiin Kubaan, jota K. luuli
Aasian mantereeksi, 6 p. jouluk. Haitiin,
jonne K. rakennutti pienen linnoituksen.
Tähän jätti hän osan miehistöääni ja
kääntyi itse paluumatkalle Espanjaan, missä
sai osakseen suuria kunnianosoituksia
sekä väestön että hallitsijaparin puolelta.
— Syysk. 25 p, 1493 K. lähti toiselle
matkalleen, tällä kerralla mukanaan
17 laivaa ja n. 1,500 miestä, joista osa
siirtolaisia. Marrask. 3 p. saavuttiin
Pienille-Antilleille ja sieltä Haitiin, jossa
siirtola löydettiin poltettuna ja miehet
todettiin surmatuiksi. Perustettuaan
tänne uuden siirtolan, käytyään Kubassa
ja löydettyään Jamaikan K. palasi taas
kesäkuussa 1496 Espanjaan torjumaan
kadehtijainsa syytöksiä. — Toukokuussa
1498 hän lähti kolmannelle matkalleen,
jolloin saapui Orinoco-virran suulle.
Tietämättä vieläkään olevansa
uuden maanosan rannikolla hän sieltä
riensi Haitille, jossa siirtolaiset olivat
nousseet kapinaan hallinnon johdossa
ollutta K:n veljeä vastaan. Kapinan
jälkiselvittelyissä K:lta riistettiin
ylimmän hallintovallan käyttöoikeus ja lopulta
hän lähetettiin kahleissa Espanjaan.
Täällä hän sai kuningasparilta hyvitystä
häntä kohdanneesta häväistyksestä, mutta
ei enää entistä käskynhaltijavaltaansa. —
Toukokuussa 1502 K. lähti
neljännelle matkalleen. Haitin uusi
käskynhaltija ei sallinut hänen nousta
siellä maihin, ja K. jatkoi matkaansa
etsiäkseen salmea, josta piti päästä
Intianmereen. Monien seikkailujen ja
kärsimysten jälkeen — salmea ei
tietenkään löytynyt — K. palasi 1504
Espanjaan. Eli loppuikänsä unohdettuna ja
kuoli Valladolidissa 20/5 1506 tietämättä,
että oli löytänyt uuden maanosan.
 |
Kolumbus. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
