Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 647-648 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Konfyysi-Kongregatsioni

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

käytännöllistä. K:n oppi (,,konfutselaisuus")
on tullut Kiinan pääuskonnoksi, ja K:n
palvomista varten on rakennettu paljon
temppeleitä, vrt. Kiinan kieli ja
kirjallisuus. [Korhonen (1921).]

Konfyysi (ransk.), hajamielinen.

Kongeaa [-eō], 65 km pitkä
Pohjanmereen laskeva joki Jyllannin
niemimaalla. Vv. 1864-1920 oli osa siitä
Tanskan ja Saksan rajana.

Kongeloven [-lō-] kuninkaanlaki,
Tanskan kuninkaan Fredrik III:n 1665
antama perustuslaki.

Kongeniaalinen (lat.), hengenheimolainen.

Kongenitaalinen (lat.), synnynnäinen.

„Kongens By" (tansk.), „kuninkaan
kaupunki", s. o. Kööpenhamina.

Kongens Livjægerkorps, tansk.
vapaaehtoinen, porvarillinen sotilaallinen
järjestö; per. 1801.

Konginkangas, Kömi, kunta Vaasan
läänissä, Pohjois-Hämeessä; 283,9 km²,
2,574 as. (1925).

Konglomeraatti (lat.), kasauma; geol.,
pyöreähköistä, yhteeniskostuneista
kivimukuloista ja sorasta muodostunut
kivilaji. — Konglomeraattiliuske, kivilaji,
joka alkujaan on ollut konglomeraatti,
mutta vuorenpoimuttumisessa muuttunut
liuskeiseksi.

Kongo. 1. Joki Keski-Afrikassa,
lähdejoet Luapula ja Lualaba; juoksee Bangweolo-

Aluksia Kongon rannalla.

ja Meru-järvien läpi; päiväntasaajan kohdalla
Stanleyn putoukset, suupuolessa Livingstonen
putoukset ja näiden alapuolella Jellalan putous.
Lisäjokia oikealta: Lukuga (Tanganjikasta),
Aruwimi ja Ubangi, vasemmalta Sankuru-Kassai-Kwa.
K. on pituudeltaan maapallon 6:s (4,640 km);
vesialueeltaan toinen (3,7 milj. km²).
— 2. Kongo-joen alanne, jossa 2
valtiollista aluetta: 1) Belgian K.;
2,365,000 km², 8,5 milj.
(toisten tietojen mukaan 15 milj.) as.;
sitäpaitsi Kansainliiton mandaattialueena
Saksan Itä-Afrikan luoteisosa (Urundi ja
Ruanda); 54,000 km², 3 milj.
as. Troopillinen mannerilmasto, kostea
ja eurooppalaisille epäterveellinen.
Lännessä, etelässä ja koillisessa
savannimaisemia, keskellä troopillista
sademetsää, tämän puita m. m. öljypalmu ja
kautsuliaanit. Eläimiä: gorilla ja simpanssi,
norsut, virtahevot, sarvikuonot, sirahvit,
antiloopit, leijonat, leopardit, pelikaanit,
flamingot, ibis, termiitit, tsetsekärpäset.
Väestö enimmäkseen bantuneekereitä,
pohjoisessa sudaninneekereitä;
kääpiöheimoja asuu hajallaan siellä täällä.
Eurooppalaisia n. 9,000. Pääelinkeino
maanviljelys (maniokki, jamsjuuri,
maissi, kahvi, kaakao, öljypalmu).
Tärkeimmät vientitavarat: palmunpähkinät,
kupari, kopaali, palmuöljy, tina, kautsu,
puuvilla, kaakao, riisi, norsunluu.
Hallitusta hoitaa Leopoldvillessa
asuva kenraalikuvernööri Brysselissä
olevan siirtomaaneuvoston valvonnan
alaisena. — Belgian K. järjestettiin
kansainvälisessä Kongon-konferenssissa 1884-85.
Sen hallitsijaksi tuli Belgian kuningas
Leopold II, joka luovutti K:n 1908
Belgialle. — 2) Ranskan K.
= Ranskan Keski-Afrikka (ks. t.).

Kongo. Naisia talousaskareissa.

Kongopuna, ensim. kivihiilitervan
tislaustuotteista valmistettu, suorastaan
1. substantiivisesti (peitatta) puuvillaa
värjäävä väriaine. Käytetään pääasiallisesti
happojen indikaattorina.

Kongovaltio = Belgian Kongon ent.
nimi. ks. Kongo.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>