- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
679-680

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Korintin kannas-Korkeakoski

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


illustration placeholder

Korintin kanava.


Korintin kannas yhdistää Morean
niemimaan Keski-Kreikkaan. Sen poikki
kulkee yli 6 km pitkä Korintin
kanava,
joka avattiin liikenteelle
1893. — Korintinlahti l.
Lepantonlahti pistää Joonianmerestä
syvälle Balkanin niemimaahan erottaen
Morean niemimaan Keski-Kreikasta.

Korintit, pieniä, siemenettömiä
viinirypäleitä, joita saadaan eräästä
viiniköynnöksen muunnoksesta. Viljellään
Kreikassa (Korintin seuduilla) ja muissa
Välimeren maissa.

Korintti (kreik. Korintos), kaup.
Kreikassa, samannimisen kannaksen
länsirannalla. Vähäpätöinen pikkukaup.,
jossa n. 5,000 as.; per. 1858, kun
maanjäristys oli tuhonnut vanhan K:n, joka
sijaitsi 5 km nykyisestä lounaaseen. —
K. oli vanhalla ajalla Kreikan tärkeimpiä
kauppa- ja teollisuuskaupunkeja.

Korinttilainen tyyli, kreikkalaisten
nuorin pylväsjärjestö. Sen erottaa
joonialaisesta kapiteeli ja kattolistaa
kannattavat konsolit. Runsaasti koristeltu.
Itsenäistyy vasta hellenistisellä ajalla.

illustration placeholder

Korinttilainen

pylväsjärjestelmä.



Korinttilaiskirjeet, kaksi Paavalin
kirjettä U:ssa T:ssa, kirjoitetut Korintin
seurakunnalle, jonka hän oli perustanut
toisella lähetysmatkallaan n. 50 j. Kr.

Koristetaide. Koristetaiteellinen
työskentely tarkoittaa muoto- ja värikauneuden
luomista esineisiin, jotka alkutarkoitukseltaan
ovat käytännön tuotteita. K:sta käytetään myös
nimityksiä „sovellettu taide" ja „taideteollisuus".
Itsenäisenä taiteena k. esiintyy n. v:sta 1850;
siihen asti esine tav. valmistettiin
ajattelematta ennakolta, miten se tultaisiin
„koristamaan". K.-käsitteen kehittäjiä
ovat saks. G. Semper ja engl.
W. Morris (ks. n.), joista edellinen
selitti, että taiteellisen käytännön esineen
tulee syntyä siten, että sen omat alkumuodot
kehitetään niissä piileviä kauneusarvoja
silmälläpitäen, ja että siihen yhdistetty
kuviokoristelu elimellisesti liittyy näiden
alkumuotojen kauneudellisiin ominaisuuksiin;
jälkimmäinen herätyskirjoituksin sekä luovalla
työllä voimakkaasti vaikutti k:n kehitykseen.
V. 1910 julkaisemassaan kirjassa „Die Kunst des
Schmückens" saksalaiset C. Knoll ja
F. Reuther ensimmäisinä esittivät,
että pintakoristelu on kokonaan vieras
tai ainakin tarpeeton taiteelliselle
käytännön esineelle; esineen oman
kauneuden (rajaviivojen, ainevaikutuksen ja
värin) tulee päästä yksinään
vaikuttamaan. Tämä „puhtaan muodon"
periaate on myöhempinä aikoina paljon
päässyt vaikuttamaan k:n luonteeseen,
joskin siltä johtuva yksipuolisuuskin alkaa
jo olla havaittavissa, Nyk. erikoinen
koristetaiteilija joko kokonaan valmistaa
k:n alaan kuuluvan esineen tai ainakin
valvoo sen valmistusta alusta loppuun.
K:n varhaisista ajoista yleisemmin
viljelemiä työaloja ovat olleet kudonta,
puusepäntyö, savenvalanta ja posliini,
metallityöt, kivenveisto, maalaus,
kultasepäntyö, jalokivet, emalji- ja
lasimaalaus, lasinvalmistus, norsunluuveisto,
nahkatyöt ja kirjankoristelu.

Korjakit, Koillis-Aasiassa
(Kamtšatkassa) asuva mongolilainen kansa,
läheistä sukua tšuktšeille.

Korjausluku, kirjapainon antaman
näytevedoksen, korjausvedoksen,
tarkastus ja siinä esiintyvien virheitten
merkitseminen. K:ssa käytetyt merkit
selviävät tähän liittyvästä näytteestä.
Tavallisimmat korjauslukumerkit:
illustration placeholder
Väärä kirjain.
illustration placeholder
Kirjain poistettava.
illustration placeholder
Kirjain nurin.
illustration placeholder
Yhdistysmerkki.
illustration placeholder
Erotusmerkki.
illustration placeholder
Siirrettävä reunaan.


Korkeajännityslaitos, sähkölaitos,
jossa jonkun osan jännitys maahan
nähden on enemmän kuin 250 volttia.

Korkeakirkko ks. Anglikaaninen kirkko.

Korkeakosken Jalkinetehdas ks.
Korkeakoski 4 ja Jalkineteollisuus.

Korkeakoski. 1. Koski Kymijoen
itäisimmässä suuhaarassa (ruots. Högfors);
putous 8 m, 4,160 hevov. Sen rannalla Karhulan
puuhiomo ja sähkövoima-asema. — 2. Kuuluisa, 46 m
korkea, kevättulvien aikana erikoisen komea
vesiputous pienessä joessa Maaningalla
lähellä Pielaveden rajaa, 3 km Tuovilanlahden
laivalaiturista; lähiympäristöineen
rauhoitettu luonnonsuojelualue. — 3. Koski
Pielavedellä, Koivujärvestä Pielaveteen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:09 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0390.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free