Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Korttipeli-Korvataudit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kortteli (ruots.). 1. Vanha
pituusmitta, 1/4 kyynärää = n. 15 cm, ja
tilavuusmitta, 1/4 tuoppia = n, 1/3 l. —
2. Neljän kadun rajoittama kaupunginalue.
Korttipeli on kotoisin Itämailta, tullut
Eurooppaan ehkä ristiretkien aikana,
varmasti todettavissa vasta 1300-luvun
lopulla. Pelikortit ovat kahta päälajia:
it. tarokkikortit, jotka sisältävät
4 väriä numerokortteja ja 22 kuviollista
korttia, ja nelivärikortit oli
ransk. kortit, joissa on neljä väriä,
„maata", kortteja: ruutu, hertta, pata,
risti, ja kussakin värissä kuningas,
kuningatar, sotamies, kymmensilmä,
yhdeksikkö, kahdeksikko, seitonen,
kuutonen, viitonen, nelonen, kolmonen,
kakkonen ja ässä. Pelikorttien
valmistuksesta kannetaan leimaveroa.
Koru, helsinkiläinen taidetakomo, per. 1907.
Korubiini, aluminiumoksidia; syntyy
sivutuotteena aluminotermiassa, hionta-aine.
Korundi, timanttisälpä,
kivennäinen, aluminiumoksidia. Erikoisen
kovaa, minkä vuoksi käytetään
jalokivien ja metallien hionnassa.
Tavallinen k., jota saadaan Kreikasta ja
Pohj.-Amerikasta, on harmaata tai
harmaankeltaista. Kirkkaita läpikuultavia
k.-muunnoksia ovat punainen rubiini,
sininen safiiri. valkea
leukosafiiri, vihreä itämainen
smaragdi, keltainen itämainen
topaasi ja sinipunerva itämainen
ametisti. Smirgeli on epäpuhdasta k:ia.
Korusävel, mus., koloratuuriin (ks. t.)
kuuluva sävel. Teoreettisesti on k:ksi
luettava jokainen sävel, joka on liian
lyhyt sietääksensä omaa tavua, jos
säveliin kuuluisi sanoja.
Korva ks. Kuuloelin.
Korvahylkeet (Otariidæ),
hylje-eläimiä, joilla on pienet mutta selvästi
näkyvät korvalehdet. Takajalat kääntyvät
eteenpäin ruumiin alle, joten k. voivat
liikkua maalla paremmin kuin varsinaiset
hylkeet. Useita lajeja, joita sanotaan
merileijoniksi ja merikarhuiksi
(ks. n.), elää Tyynessämeressä.
Korvake, lehtiruodin tyven molemmin
puolin oleva pieni lehtimäinen
muodostus. Joskus k:t ovat suomumaisia tai
piikkimäisiä tai toimivat mesikätköinä.
Korvamaki l. galago (Otoclinus
galago), n. oravan kokoinen afr.
puoliapina. Korvat isot, karvattomat, silmät
isot, pitkä kierteishäntä. Yöeläin. Syö
pieniä luurankoisia ja hyönteisiä. —
Muitakin lähisukuisia lajeja on Afrikassa.
Korvameduusa ks. Liuskameduusat.
Korvanalusrauhanen ks. Sylkirauhaset.
Korvasieni (Gyromitra esculenta),
lakkisienen näköinen kotelosieni, jossa
itiökotelot ovat itiöemän ulkopinnalla;
lakin pinta poimuinen. Keväinen ruokasieni,
raakana myrkyllinen. ks. kuvaliitettä Sieniä.
Korvataudit ryhmitetään ulko-,
keski- ja sisäkorvan tauteihin. —
Ulkokorvan (korvalehden ja
korvakäytävän) taudit ovat synnynnäisiä
epämuodostumia, kasvannaisia, loukkaantumisia
tai tulehduksia. Viimeksimainituista
yleisimmät ovat ruusu ja rohtuma
sekä korvapaise. — Keskikorvan
(täryontelon ja täryontelosta nieluun
kulkevan korvatorven) taudeista on
täryontelon eli keskikorvan tulehdus
yleisin ja vaarallisin. Se syntyy usein nuhan,
angiinan y. m. nenä- ja nielutulehdusten, usein
myös tuli- ja tuhkarokon sekä influenssan
seurauksena. Tauti alkaa tavallisesti ankaralla
korvasäryllä ja kuumeella, lievissä tapauksissa
tulehdusneste on heramaista eikä
puhkaise tärykalvoa; tällöin tulehdus tav.
pian paranee tai joskus muuttuu
kroonilliseksi synnyttäen huonokuuloisuutta ja
korvansuhinaa. Useimmiten tulehdus
kumminkin muuttuu märkiväksi, puhkaisee
tärykalvon ja vuotaa ulos korvamätänä,
minkä jälkeen särky lievenee ja tauti
asianmukaisesti hoidettuna voi parantua.
Hoidon puutteessa, joskus hoidosta huolimattakin,
se voi käydä kroonilliseksi ja muuttua vaikeaksi
luumädäksi. Korvamädän vaikutuksesta
täryontelo ja korvakäytäväkin voi
täyttyä n. s. korvapolyypeilla. Jos
korvamärkä pääsee täryontelon ympärillä oleviin
luuonteloihin, aiheuttaa se vaarallisen
kartiohaarakkeen tulehduksen; sisäkorvaan
tai aivoihin päästessään se synnyttää siellä
hengenvaarallisia märkimisiä. Korvatorven
taudeista on mainittavin korvatorven katarri,
joka tavallisesti aiheutuu nenän tukkeutumisesta
ja jonka vaikutuksesta korvatorven limakalvo
turpoaa ja erittää runsaasti limaa. Sen
seurauksena on n. s. katarraalinen
keskikorvan tulehdus, joka heikentää
kuuloa ja aiheuttaa korvansuhinan. — Sisäkorvan
tulehdukset syntyvät useimmiten joko keskikorvan
tai aivokalvon tulehduksista, joskus loukkautumisesta.
Ne aiheuttavat päänsärkyä, oksennuksia, huimausta,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
