Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Krasnoje Selo-Kreettalainen kulttuuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Krasnojarsk [-ja’rsk], kaup. Siperiassa
Jenisei-joen ja Siperian radan varrella. 60,000 as.
Krasnoje Selo [-lō’] (ven. = „punainen
kylä"), kauppalakylä Venäjällä, 26 km
Pietarista lounaiseen. Ent. keis. linna ja
kesäleiripaikka, jonka harjoituksiin osa
Suomenkin ent. sotaväkeä otti osaa.
Krasnov [-o’f], Petr
Nikolajevitš (s, 1869), ven. kenraali ja
kirjailija. Pääteos: „Kaksoiskotkasta
punalippuun" (suomen.).
Krasnovodsk [vo’-], kaup.
Turkestanissa, Kaspianmeren itärannikolla,
vastapäätä Bakua. Transkaspian radan
alkukohta. 7,000 as.
Krassi. 1. Isojen helakanväristen
kukkiensa vuoksi yleisenä koristuskasvina
viljelty rento ruohokasvi Tropæolum
majus, joka kiipeilee kärhimäisesti
kiertyvien lehtiruotiensa avulla. — 2.
Ristikukkaisten heimoon kuuluva
Lepidium-suku, jonka lajeista
piha-k. (L. ruderale) on
pihamailla ja roskaläjillä yleinen
rikkaruoho. Ruoka-k:ia (L. sativum)
viljellään vihanneskasvina.
Krašši, krahhi (ks. t.).
Kraszewski [kraše’vski], Józef
Ignacy (1812-87), puol. kirjailija.
Kirjoittanut romaaneja, runoteoksia ja hist.
tutkimuksia.
Kraus, Franz Xaver (1840-1901),
saks. taidearkeologi ja kat. jumaluusoppinut.
Pääteos: „Geschichte der christlichen Kunst".
Herätti huomiota kat. kirkon epäkohtia
arvostelevilla Spectator-kirjeillään.
Krause [-zə], Karl Christian
Friedrich (1781-1832), saks. filosofi.
Julkaissut filosofisia ja vapaamuurari-kirjoitelmia.
Kravalli (kesk. lat.), mellakka, tappelu.
Kreatiini (C4H9N3O2), selkärankaisten
lihaksissa oleva kuona-aine. Sen anhydridi
on kreatiniini, jota on virtsassa,
lihaksissa ja veressä; ihmisellä sitä
erittyy virtsassa 1-2 g päivittäin.
Kredensata (it.), maistella jotain
juomaa tai ruokalajia osoittaakseen sen
vahingottomuuden; kaataa ja tarjota
juomia vieraille.
Krediitti (ransk.), luotto.
Kredit (lat.), vastaa — merkkiä vara- ja
velkatilien sekä + merkkiä voitto- ja
tappiotilien suhteen; henkilötileissä k.
osoittaa otsakkeessa olevan henkilön saatavaa
liikkeeltä, jonka kirjanpito on kyseissä
l. liikkeen velkaa mainitulle henkilölle.
Kreditiivi (lat.). 1. K. (akkreditiivi)
l. k.-kirja on vakinaisen lähettilään
tai diplomaattisen asiamiehen valtakirja,
jonka hän antaa vieraan valtion päämiehelle
juhlallisessa vastaanotossa. Lähettilään sanotaan
silloin olevan akkrediteeratun. — 2.
Valtakirja, joka oikeuttaa nostamaan rahaa
määrättyyn summaan asti tai ilman
määrän rajoitusta (avoin k.); pankin
jollekin myöntämä oikeus pankin
k.-sopimuksessa tekemillä ehdoilla määrätystä
maksusta määräajan kuluessa pankista
nostaa tai pankkiin tallettaa rahoja
määrättyyn summaan asti (k.-tili,
kassa-k.); pankin tai pankkiirin antama kirja,
joka oikeuttaa sen haltijan k:n asettajan
k:ssä mainituilla toisilla paikkakunnilla
asuvilta kirjeenvaihtajilta nostamaan
rahaa määrättyyn summaan asti (matka-k.).
Kreetit ja pleetit, kuningas Davidin
henkivartiosto; sivistymättömät,
alhaisoon kuuluvat, asiattomat.
Kreetta (it. Candia, uuskreik. Krītī),
Kreikkaan kuuluva saari Välimeren
itäosassa, Aigeianmeren edustalla; 245 km
pitkä, 12-52 km leveä, 8,591 km2,
350,000 as. Vuorimaata, laaksoissa ja
rannikolla rehevä kasvillisuus, ilmasto
suotuisa. Oliiviöljy, viini, etelänhedelmät,
vuohenjuusto ja silkki tärkeimmät
vientitavarat. Väestö kreikankielistä,
enemmistön uskonto kreik.-kat., vähemmistön
isilarn. Hallinnollisesti saari on
jaettu neljään nomokseen. Tärkeimmät
kaupungit Kandia ja Kanea.
— Historia. Vanhimmista ajoista ks.
Kreettalainen kulttuuri. K:sta käsin
harjoitettu merirosvous aiheutti
roomalaiset valloittamaan saaren 68 e. Kr. Se
kuului Itä-Roomalle v:een 1204 (823-961
saraseeneilla), Venetsialle v:een 1669,
Turkille v:een 1913, v:sta 1898 kuitenkin
autonominen.
 |
Kreettalaisia maljakoita. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
