Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kuitti-Kuivikkeet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
toisen velkojan yksipuolinenkin tahdonilmaisu,
jolloin tällä on k.-oikeus.
Pakollinen k., joka tapahtuu yleensä
tuomioistuimessa ja ulosottoviranomaisen
luona, voi tulla kysymykseen ainoastaan
siinä tapauksessa, että saamiset ovat
kummankinpuoleiset, että ne ovat
samanlaatuiset ja että kuitattava saaminen on
maksettavaksi langennut (Ulosottolaki
2:18 ja voimaanpanoasetus 12 §). —
Kuitti (ransk.), kirjallinen todistus
siitä, että joku on maksanut rahasumman
tai oikeassa järjestyksessä luovuttanut
hallustaan jotakin.
Kuittijärvet, Ylä-, Keski-
ja Ala-Kuittijärvi, kolme suurta järveä
keskisessä Vienan-Karjalassa, laskevat
Jyskyjärven kautta Vienan Kemijokeen.
Kuittivero on irtaimistonsiirtovero,
jota suoritetaan kuiteista ja kuittauksista,
19/12 1921 annetun leimaverolain mukaan on
kuitti tai kuittaus irtisanomattoman lainan
koron maksusta varustettava leimamerkeillä,
jos laina on nostettu ennen v. 1918 ja sen
vakuudeksi on kiinteistö kiinnitetty, ollen
vero 1 % siitä pääoman jäännöksestä, jolle
korko on laskettu, kuitenkin enintään niin
paljon, että korko ja vero yhteensä
nousevat 8 %:iin.
Kuiva-aine, kuivapaino on se osa
jotakin ainetta, mikä jää jäljelle, kun
aineesta poistetaan kaikki vesi. K.
saadaan tietää kuumentamalla aineita
konditsionikojeessa (ks. t.).
Kuivajoki, 43 km pitkä joki, joka
laskee Pohjanlahden pohjoispäähän n.
10 km Simojoen suusta etelään.
Kuivakkokasvit, kserofyytit,
biologisesti kuiville kasvupaikoille
ominaiset kasvit; vastakohta:
kosteikkokasvit.
Kuivakylki, aluksessa veden pinnan
ja vesikannen ulkosyrjän pystysuora väli
keskialuksesta mitattuna. 18/10 1920
kauppa- ja teollisuusministeriö antoi
päätöksen joka sisälsi kuivakyljensäännöt
ja kuivakyljentaulut, mutta asetuksella
27/5 1921 määrättiin kuivakylkisääntöjen
noudattaminen keskeytettäväksi, kunnes
ehkä toisin määrätään.
Kuivamelloitus, valkoisen
harkkoraudan melloittamiinen taottavaksi
raudaksi sulattamatta sitä. Valetut esineet
pannaan happirikkaan aineen, malmin,
pajahilseen y. m. sekaan ja kuumennetaan
punahehkuun. Happi yhtyy silloin
raudan hiileen ja vähentää tätä, joten rauta
muuttuu sitkeäksi ja taottavaksi.
Kuivaniemi. 1. Kunta Oulun läänissä
Pohjanlahden rannalla Kuivajoen ympärillä;
1,086,5 km2, 2,987 as, (1925).
— 2. Samanniminen rautatieasema Oulun-Kemin
rataosalla K:n kunnassa, 70 km Oulusta,
35 km Kemiin.
Kuivapari, kuivaelementti,
galvaaninen elementti (ks. t.), missä
nesteen korvaa kostea väliaine.
Kuivatislaus, orgaanisten aineiden
hajoittaminen kuumentamalla ilman
pääsemättä vaikuttamaan. Nimitys johtuu
siitä, että aine tislataan sellaisenaan
(kuiviltaan). — Tavallisimmat k.-tuotteet
ovat vesi, hiilimonoksidi, erilaiset
hiilivedyt, etikkahappo, metyylialkoholi,
amoniakki, fenolit, orgaaniset emäkset y. m.
— Teollisuudessa kuivatislataan puuta,
kivi- ja ruunihiiltä, turvetta, hartsia
j. n. e. Puun k:ta ovat m. m.
miilunpoltto ja tervanpoltto. Puun k:ssa
saadaan etikkahappoa, metyylialkoholia,
asetonia, tärpättiä y. m. Kivihiilen k:ssa
saadaan valokaasua, koksia, amoniakkia,
raakaa bentsolia sekä kivihiilitervaa.
Kuivattaminen, veden poistaminen
jostain aineesta. Ilmassa kuivattua
ainetta sanotaan ilmakuivaksi.
Vesi poistetaan jähmeistä aineista
puristamalla tai keskipakoiskoneella
(sentrifugilla); lopullinen kuivatus toimitetaan
lämmön avulla ja usein tyhjiössä.
Kuivaus ks. Puutavarankuivaus,
Säilykkeet, Viljankuivatus.
Kuivikkeet, kotieläinten alla
navetoissa ja talleissa käytettäviä aineita,
joiden tarkoituksena on antaa eläimille
kuiva ja lämmin makuupaikka, sitoa
eläinten ulostuksissa oleva kosteus ja
helposti hukkaan joutuvat kasvinravintoaineet,
estää lantaa liiaksi käymästä. Turvepehku
sitoo 12-18, olkisilput 4, sahajauhot
3-4, lehdet 2 1/2 ja havut 1 1/2-2
kertaa oman painonsa kosteutta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
