Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 787-788 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kultausvaha-Kumassi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

haihtuu elohopea ja kulta jää.
Upotus-k:ssa (pienet) esineet
kastetaan kultakloridiliuokseen.
Galvaaninen k. ks.
Galvanoplastiikka.

Kultausvaha valmistetaan
sulattamalla yhteen keltaista vahaa,
etikkahappoista kuparia, alunaa ja
punamultaa. Lämmin kullattu esine kastetaan
k:aan ja kuumennetaan hiilitulessa,
jolloin vaha pelkistää seoksesta hieman
kuparia, joka muodostaa kullan kanssa
punertavan lejeeringin esineen pinnalle.

Kultaväri, kaupassa lehtisinä tai
jauhona (maali- tai simpukkakulta) käyvä
kultausaine, joka on valmistettu kullasta
tai kullanvärisistä metalliseoksista
(sinkin ja kuparin).

Kultivaattori, syvältä muokkaava
raskas äes, varsinkin pyörien varassa
kulkeva jousi-, kynsi- j. n. e. äes.
vrt. Äes.

Jousikultivaattori.

Kultiveerata (ransk.), viljellä,
sivistää, jalostaa.

Kultti (lat.), jumalanpalvelus,
jumalanpalvelukseen kuuluvat menot,
palvonta. vrt. Kultus.

Kulttuuri (lat.), „viljelys",
ihmishengen kehittäminen, henkisen elämän
ilmaukset yleensä, sivistys laajimmassa
merkityksessä niin henkisen kuin
taloudellisen työn saavutukset huomioonotettuina.
— Kulttuurifilosofia, tutkistelu,
joka koettaa selvittää, mikä on kulttuurin
olemus ja arvo. — Kulttuurihistoria l.
sivistyshistoria, menneiden aikojen
kulttuuriolojen ja niiden kehityksen
tutkimus ja esittäminen vastakohtana
valtiolliselle ja vars. sotahistorialle.
Ahtaammassa merkityksessä k. käsittelee
vain jokapäiväisen elämän oloja, kuten
tapojen, ammattien, pukujen, asuntojen
ja talouskapineiden kehitystä. —
Kulttuuri-idealismi, ajatussuunta,
jonka mukaan ihmiselämä saa arvokasta
aatteellista sisällystä varsinkin
kulttuurista; ihmisen arvokkain tehtävä on
uusien kulttuuriarvojen tuottaminen eli
kulttuurin kehittäminen yhä korkeammalle.
— Kulttuurikerros, maa, joka
muodostuu asutuille paikoille, hautoihin
y. m. ihmisasutuksen vaikutuksesta.
— Kulttuurikieli, sivistyskieli (ks. t.).
— Kulttuuritaistelu, maallisen hallituksen
taistelu kat. kirkkoa vastaan nykyaikaisessa
valtiossa. Sillä tarkoitetaan vars.
Saksan (ja Preussin) hallituksen pyrkimystä
(v:sta 1871) saattaa kat. kirkko
ja sen toiminta valtion valvonnan
alaiseksi. — Kulttuuritekniikka,
maanviljelyksen vesirakennus: kuivatus,
pengerrys ja vesitys, usein myös kokoomis- ja
pidätyssäiliöt, kaupunkien likavesien käyttö
maanviljelyksen hyväksi, vesijohdot
maataloudessa, kalapadot j. n. e. K. on
pääaineena maanviljelysinsinöörien opinnoissa.

Kultus (lat.), kasvatus, sivistys,
jumalanpalvelus. — Kultusministeri,
kirkollis-, us. samalla opetusministeri.

Kulun-nor, Dalai-nor (ks. t.).

Kuluntalahti, rautatieasema 7 km
Kajaanista pohjoiseen.

Kuluttajain Lehti, edistysmielisen
(sos.-dem.) osuuskauppaväen lehti, per. 1916.

Kulutus eli konsumtsioni,
hyödykkeitten käyttäminen ihmisten
tarpeitten tyydyttämiseksi.

Kulutusosuuskunta ks. Osuustoiminta.

Kulutusverot ovat veroja, joita
suoritetaan määrättyjen tavaroiden tai
palvelusten käyttämisen mukaan.
Välittömällä kulutusverolla tarkoitetaan veroa,
jonka välittömästi suorittaa se, joka
kuluttaa verotetun tavaran, välillisellä
kulutusverolla veroa, jonka ensi kädessä
suorittaa toinen henkilö kuin kuluttaja,
mutta joka välillisesti kohtaa tätä. K:sta
tärkein on tullina, nimenomaan
tuontitullina, suoritettu vero.

Kulvertti l. pengersilta on
holvisilta korkeamman täytepengermän alla.

Kulööri (ransk.), väri; poltettu sokeri,
jolla väkijuomia värjätään.

Kuma. 1. Komea koski Vienan-Karjalassa,
Koutajärveen laskevassa Tuntsajoessa.
— 2. Joki Kaukaasiassa, Kaukasuksen
pohjoispuolella; laskee Kaspianmereen;
640 km pitkä,

Kumaanit, turk. kansa, joka
800-luvulla hyökkäsi Etelä-Venäjälle, missä
heidät tunnetaan polovtsien nimellä, ja
1070 Unkariin, missä unkarilaistuivat.
Heistä on saanut nimensä Suur- ja
Vähä-Kumaania Unkarin tasangolla
Tisza-virran ympärillä.

Kumamoto, kaup. Japanissa Kiušiun
saarella. 70,000 as.

Kumariini, eräissä kasveissa (esim.
Melilotus-lajeissa, ja eräissä heinissä)
oleva tuoksuva aine. Keinotekoisesti
k:ia valmistetaan kuumentamalla fenolia,
omenahappoa ja väkevöityä rikkihappoa
yhdessä, Käytetään hajuvesiteollisuudessa.

Kumassi ks. Ašanti,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>