- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
795-796

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kunnallismetsä-Kunnankirjuri

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Kunnallismetsä, kunnan omistama
metsä, jota käytetään metsänhoitoon
kunnan yhteiseksi hyödyksi. —
Kunnallisneuvos, arvonimi. —
Kunnallisneuvosmies, maistraatin tai
raastuvanoikeuden jäsen, joka ei ole
lainoppinut. — Kunnallispolitiikka,
kuntien suoranainen hallintotoiminta
yleisen tehtävänsä täyttämiseksi. K:aan
laajimmassa merkityksessä luetaan myös
toimenpiteet kunnallishallinnon
järjestämiseksi ja kuntain finanssipolitiikka.
K:n alaan kuuluvat esim. asemakaava-,
maa-, liikenne-, asunto-,
esikaupunkipolitiikka, palotoimi, kuntain
liikelaitokset, terveyden- ja sairashoito,
elintarvepolitiikka, köyhäinhoito,
lastensuojelu, sivistys-, ja työväenpolitiikka,
maaseudulla sitäpaitsi esim. maatalouden
edistäminen, asutuspolitiikka, kunnanmetsät,
sähköistäminen ja tienteko. —
Kunnallispormestari, maistraatin
puheenjohtaja muutamissa Suomen suuremmissa
kaupungeissa. — Kunnallisraatimies,
kunnallisneuvosmies (ks. t.).

Kunnallisvaalit, vaalitoimitus, jossa
valitaan kaupungin- tai kunnanvaltuutetut.
Varsinaiset k. toimitetaan joka
kolmas vuosi 4 päivänä joulukuuta ja,
jos valtuusto niin määrää, myös 5:ntenä.
Säännökset k:sta on annettu kunnallisessa
vaalilaissa 27/11 1917, osaksi muutettu
27/3 1919, 15/8 1919 ja 21/2 1925 laeilla.

Kunnallisverotus. Mikäli kunnan
menojen suorittamiseen kunnan vakinaiset
tulot, s. o. ne tulot, mitkä kunta saa
kiinteästä omaisuudesta, pääomasta
tuloatuottavista oikeuksista tai valtion
avustuksista, eivät riitä, on puuttuva
määrä kunnan verovelvollisten jäsenten
suoritettava. Verovelvollinen on uskon
tunnustukseen ja kansalaisoikeuteen
katsomatta jokainen, joka kunnassa, asuipa
hän siellä tahi ei, omistaa tahi viljele
maata tai hallitsee muuta kiinteätä
omaisuutta, tai siellä harjoittaa liikettä
elinkeinoa tai ammattia, sekä jokainen,
jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka,
niin myös yhteisö, yhtymä, laitos
tai säätiö niihin tuloihin nähden, jotka
sillä kunnassa on kiinteistöstä, elinkeinosta,
liikkeestä tai muista tulolähteistä
aatteellinen yhtymä, laitos tai säätiö
vain kiinteimistö- ja elinkeinotuloista
sekä valtio vain määrätynlaisesta tulosta
ja yleensä ainoastaan niiden puolesta
määrästä. Sitäpaitsi on verovapaus
myönnetty yksityisille rautateille, Suomen
Pankille ja Presidentin palkkauksesta
sekä eräissä tapauksissa vieraan
valtion täällä olevalle edustajistolle. —
K:lla hankittava tulomäärä vahvistetaan
kunnan tulo- ja menoarviossa, joka on
kunkin vuoden lopulla vahvistettava
seuraavaa kalenterivuotta varten. K:n
toimittaa kunkin vuoden alussa
taksoituslautakunta, jona on maalla
kunnallislautakunta ja siihen lisäksi
tarpeellinem määrä sanottua tarkoitusta
värien valittuja äänivaltaisia kunnan
jäseniä tahi erityinen taksoituslautakunta;
kaupungissa valitaan aina erityinen
taksoituslautakunta. Taksoituslautakunnan
tulee tunnollisesti arvioida, minkä verran
tuloa kunkin verovelvollisen saattaa
katsoa verovuonna saaneen kunnassa
olevasta kiinteistöstä, siellä
harjoittamastaan liikkeestä, elinkeinosta tai
ammatista sekä, jos verovelvollisella on
kunnassa asunto ja kotipaikka, palkasta,
eläkerahasta tai muista tulolähteistä. Sen
nojalla pannaan kullekin veroäyrejä,
vastaten yksi veroäyri 100 mk:n tuloa.
K:n ohjeeksi on jokaisen verovelvollinen
annettava taksoituslautakunnalle imoitus
tuloistaan, n. s. tuloilmoitus
(ks. t.). Sittenkuin taksoitus on toimitettu,
pidetään veroluettelo asianomaisien nähtävänä
ja saa kukin kohdaltaan; tehdä taksoitusta
vastaan kunnanvaltuustolle tai erityiselle
tutkijalautakunnalle muistutuksen.
Muistutuksen hylkäämisestä voidaan valittaa
maaherralle, jonka päätökseen taas haetaan
muutosta Korkeimmalta Hallinto-oikeudelta.
Jos valitus koskee verotuksen perustetta,
voidaan, muistutusta tutkijalautakunnassa
tekemättä, valittaa taksoituksesta
maaherralle (Asetus maalaiskuntain
kunnallishallinnosta 15/6 1898, 6:s luku,
muutettu laeilla 20/1 1922, 21/12 1923 ja
21/2 1925; Asetus kunnallisverotuksesta
maalaiskunnissa 20/1 1922, muutettu
asetuksilla 21/12 1923 ja 20/1 1925;
Asetus kunnallishallituksesta kaupungissa
8/12 1873, 5:s luku, muutettu laeilla
20/1 1922, 21/12 1923 ja 21/2 1925; Laki
tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta
kunnallisverotusta varten 9/4 1919, muutettu
laeilla 20/1 1922 ja 21/12 1923). — Paitsi
edellämainittua tuloveroa, on kunnalla oikeus
kantaa koiraveroa sekä n. s.
vaivaisprosenttia ja kuolinpesäprosenttia
ja kaupungeissa tonttiveroa ja
tuulaakia.

Kunnanhuone, kunnantalo (ks. t.).

Kunnankirjuri, henkilö, jonka
kunnallislautakunta tai kunnanvaltuusto on
ottanut kunnanviranomaisten avuksi
pöytäkirjainpidossa, kuntaa koskevan
kirjeenvaihdon hoitamisessa, asiakirjain

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0450.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free