Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kunnanlääkärilaitos-Kunnianloukkaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
laatimisessa ja muussa kirjoitustyössä
(Maalaiskuntain kunnallislaki 27/11 1917,
28. 31, 52, 56 §).
Kunnanlääkärilaitos käsittää
maalaiskuntien lääkärit. Ensimmäisenä perusti
kunnanlääkärintoimen Viitasaaren kunta
1882. V:n 1925 lopussa oli maassamme
vakinaisia kunnanlääkäreitä 173, hoitaen
monet näistä useampia kuntia. Useimmissa
kunnissa on kunnanlääkäriä varten voimassa
Suomen Yleisen Kunnanlääkäriyhdistyksen ja
Maalaiskuntien Liiton yhteisesti hyväksymä
ohjesääntö. Samojen elinten yhteisesti
määrittelemä minimipalkka (12,000 mk.
vuodessa, vapaa asunto ja lämpö) on myös
yleensä kaikkialla voimassa. Kunnanlääkärien
palkkaamiseksi kunnat saavat valtiolta
avustusta, jonka määrä nyk. on yleensä
enintään 4,000 mk. kuntaa kohti.
Kunnanmetsälautakunta. Avustamaan
lääninmetsälautakuntaa metsän
hävittämisen ehkäisemiseksi annettujen
määräysten noudattamisen valvonnassa
on kuhunkin kuntaan, ellei maaherra
ole myöntänyt vapautusta, asetettava k.,
johon kuuluu vähintään kolme jäsentä,
jotka kunnanvaltuusto valitsee kunnassa
asuvista, metsänhoitoon perehtyneistä
henkilöistä (Asetus toimenpiteistä metsän
hävittämisen ehkäisemiseksi 2/11 1917).
Kunnansairaala, yhden tai useamman
maalaiskunnan yhteinen „sairastupa".
Ensimmäisen k:n perusti Ruoveden
kunta 1881. Kun v:n 1885 jälkeen
ruvettiin maalaiskunnille myöntämään
valtioapua k:ain rakentamiseen ja ylläpitoon,
on niiden lukumäärä hiljalleen kasvanut
ollen nyk. n, 60. Monet etenkin
uusimmista kiistamme ovat hyvinkin
ajanmukaisia hoitolaitoksia
leikkaussaleineen, röntgenkoneineen j. n. e.
Kunnantalo, kunnantupa, kunnan
varoilla rakennettu kokoushuone, jossa
valtuuston ja muiden kunnan viranomaisten
kokouksia ja muita toimituksia pidetään.
Kunnanvaltuusto, kunnallinen
edustuslaitos maalaiskunnissa. K:n
muodostavat kunnanvaltuutetut, jotka
nyk. valitaan joka 3:s vuosi välittömillä
suhteellisilla vaaleilla, joissa, eräin
poikkeuksin, jokaisella ennen vaalivuoden
alkua 21 v. täyttäneellä kunnan jäsenellä
on yhtäläinen äänioikeus. K., johon
kunnan asukasluvusta riippuen kuuluu
11-41 jäsentä, kokoontuu niin usein,
kuin asianhaarat vaativat, ja ainakin
tammi-, huhti-, kesä-, syys- sekä
marras- tai joulukuussa. K. on päätösvaltainen,
jos vähintään 2/3 valtuutettujen
lukumäärästä on saapuvilla. K. tekee
päätöksensä, ellei olla yksimielisiä,
äänestyksen jälkeen. Tavallisesti on
yksinkertainen enemmistö ratkaiseva,
mutta erinäisiin kysymyksiin nähden
vaaditaan 2/3:n määräenemmistö. Eräät
k:n päätökset ovat, lailliseen voimaan
tullakseen, alistettavat Valtioneuvoston,
Kouluhallituksen tai maaherran tarkastettaviksi
ja vahvistettaviksi. K:n päätöksestä
voidaan valittaa yleensä maaherralle, 1) jos
päätös loukkaa valittajan yksityistä
oikeutta, 2) jos sitä ei ole tehty laillisessa
järjestyksessä, 3) jos se on ristiriidassa
yleisen lain tai asetuksen kanssa, tai
4) jos k. on muulla tavoin ylittänyt
toimivaltansa (Maalaiskuntain
kunnallislaki 27/11 1917, muutettuna 27/3 1919,
15/3 1919, 21/2 1925 ja 19/2 1925).
Kunniakirja, kirjallinen tunnustus,
joka kilpailuissa ja näyttelyissä
annetaan varsinaisten palkintojen ohella tai
sijasta. — Kunnialaukaukset,
erikoisissa tilaisuuksissa kuten hallitsijoiden
merkkipäivinä, sotilaitten haudalla y. m.
ammutut laukaukset.
Kunnialegioona (ransk. Légion
d’honneur), Ranskan ainoa ritarikunta, per.
1802. Sen merkkiä kannetaan punaisessa
nauhassa. Kuva ks. Ritarimerkit.
Kunniamerkit, urhoollisuudesta tai
erikoisista ansioista annettavat merkit.
Suom. k. ovat vapaudenristi (IV, III,
II, I luokka ja suurristi) ja -mitali sekä
Suomen valkoinen ruusu (komentajamerkit,
ritarimerkit ja ansiomitalit). vrt.
Ritarimerkit.
Kunnianeuvosto. Maamme jokaiseen
armeijan ja merisotaväen rykmenttiin,
erilliseen pataljoonaan ja muuhun niiden
veroiseen joukko-osastoon on muodostettava
k., johon kuuluu joukko-osaston upseeriston
valitsema puheenjohtaja ja kaksi
jäsentä, ja jonka tehtävänä on auttaa
neuvoilla joukon upseeriston yksityisiä
jäseniä, kun nämä kunnia-asioissa
kääntyvät neuvoston tahi jonkun sen
jäsenen puoleeni, kun upseerien välillä on
tapahtunut kunnianloukkaus, koettaa
välittämällä aikaansaada heidän kesken
sovintoa, kun k:n tietoon tulee, että joku
upseeri on tehnyt hairahduksen, kerätä
ja päällikön tietoon toimittaa
saatavissa oleva selvitys ja toimittaa
päällikön käskystä alustava tutkimus
tämänlaatuisissa asioissa (Laki sotaväen
kunniatuomioistuimista 30/6 1919, 14-19 §§).
Kunnianloukkaus, yksilön kunniaan
kohdistuva rikos. K.-rikokset ovat
Suomen oikeuden mukaan joko herjausta
tai solvausta, ja luetaan niihin myös
vainajan muiston häväiseminen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
