Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kuollan retkikunta-Kuollutmeri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
rannikkoa sanotaan Muurmannin rannikoksi,
itärantaa Terin rannaksi, etelässä on
Kannanlahden ranta. Muurmannin rannikko ei jäädy
talvellakaan. Asukkaita arviolta n. 130,000;
kolttalappalaisia, venäläisiä, syrjäänejä,
suomalaisia, vienankarjalaisia. Kalastus
(turskan, lohen, sillin), hylkeenpyynti ja
poronhoito tärkeimmät elinkeinot. Kaupunkeja:
Kuolla, Muurmansk ja Aleksandrovsk.
Kuollan retkikunta, suom.
tiedemiesten kesällä 1887 tekemä tutkimusretki
Kuollan niemimaalle. K. r:ni jäseniä
olivat R. Envald ja J. A. Palmén
(eläintieteilijöinä), V. F. Brotherus ja A. O.
Kairamo (kasvitieteilijöinä), W. Ramsay
(geologina), A. Petrelius (geodeettina ja
kartoittajana), D. Sjöstrand
(käytännöllisenä järjestäjänä), G. Nyberg
(konservaattorina). Näiden ohella eläintieteilijät
K. M. Levander ja K. Edgren retkeilivät
niemimaan etelärannikolla. Retkikunnan
havainnot ja mittaukset olivat
erikoisen suurimerkitykselliset Kuollan
niemimaan tuntemukselle, ja niiden kautta tuli
moni erheellinen tieto ja käsitys
oikaistuksi. M. m. osoittautui niemimaan luonto
lähemmin Pohjois-Eurooppaan ja vähemmin
Itä-Eurooppaan liittyväksi, kuin ennen oli luultu.
Kuolleeksijulistaminen, oikeuden
julistus, että joku henkilö on pidettävä
kuolleena. K. on sallittu, jos vähintään
10 vuotta — 75-vuotiaaseen nähden 5 ja
sodassa tai haaksirikossa olleeseen
nähden 2 vuotta — on kulunut sen
kalenterivuoden lopusta, jolloin kadonnut
henkilö tiettävästi viimeksi oli elossa.
K. tapahtuu yleensä sen paikkakunnan
alioikeudessa, jossa kadonneella
henkilöllä viimeksi oli ollut asunto ja koti,
tai jos hänellä ei ole ollut vakinaista
kotia, siellä missä hän viimeksi
tiettävästi oleskeli. Oikeutettu hakemaan
kadonneen henkilön k:ta on hänen
vaimonsa, lähin sukulaisensa tahi muu
henkilö, jonka oikeus saattaa olla k:sta
riippuva (Laki 23/4 1901).
Kuolleena syntynyt, hengettömänä
syntynyt sikiö, joka synnytyksen
tapahtuessa on jo niin vanha (siis vähintään
7 kuukautta), että olisi voinut syntyä
elävänä. Kuoleman syitä ovat m. m.
vanhempain kuppa, äidin munuaistauti,
napanuoran aiheuttama kuristuminen,
äidin lantion ahtaus, napanuoran
esiinluiskahtaminen, istukan ennenaikainen
irtautuminen. Suomessa oli k:ina s:den
luku 2,101 v. 1924 eli 26,2 0/00 kaikista
syntyneistä (24,4 0°/00 avioliitossa. 45,2 0/00
aviottomasti syntyneistä).
Kuolleenkoura (Pteris aquilina),
Etelä- ja Keski-Suomen kuivilla metsämailla
kasvava saniainen; lehdet suuret, leveän
kolmiomaiset, 2-3-kertalsesti parilehtiset,
pitkäruotiset.
Kuolleen miehen pesä, kuolinpesä (ks. t.).
Kuolleet sielut, Gogolin (ks. t.) romaani.
Kuolleisuus l. mortaliteetti,
vuoden kuluessa kuolleitten lukumäärän
suhde asukaslukuun. K. oli 1,000 henkeä
kohden laskettuna 1906-13 Venäjällä
28,9, Unkarissa 24,6, Itävallassa 21,5,
Ranskassa 18,6, Saksassa 16,5, Suurbritanniassa
14,1, Ruotsissa 14,0, Norjassa 13,6. Tanskassa
13,2. Suomessa k. oli 1922 — 14,4, 1923 —
13,8, 1924 — 15,3 (1881-90 keskim. 21,1,
1906-13 16,4).
 |
Kuolleisuuskoeffisientit Suomessa 0/00 keskiväkiluvusta vv. 1901—1910. |
|
Kuollutmeri. Ihminen ei uppoa sen veteen. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
