Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 841-842 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kuumekäyrä-Kuurinmaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kuumekäyrä, kuumeen kulkua osoittava
murtoviiva, joka syntyy siten, että
ruudukkaalle paperille merkitään
ruumiinlämpö joka päivä aamulla ja
iltapäivällä ja nämä merkit yhdistetään
peräkkäin suorilla viivoilla.

Kuumemittari, kymmenesosa-asteihin
jaettu maksimilämpömittari, jonka
elohopeapatsas 2-5 minuutissa nousee
ruumiinlämpöä vastaavalle korkeudelle.
K.-mittari pannaan joko peräsuoleen,
jolloin se ilmaisee todellisen ruumiinlämmön,
tai kainalokuoppaan tai kielen alle, jolloin
se näyttää lämmön 0,3-0,5° liian alhaisena,
— Kuumepuu, Eucalyptus (ks. t.).
— Kuumesairaala, kulkutautisairaala.

Kuumuushalvaus, halvauksen tavoin
alkava sairaalloinen tila, joka johtuu
ruumiin liiallisesta lämpenemisestä ja
kohtaa uuvuttavilla marsseilla tai
kuumassa, kosteassa ilmassa raskasta työtä
tekeviä. Sen kohtaama henkilö vaipuu
maahan tajutonna ja saa kouristuksia,
jotka voivat päättyä kuolemaan. Hoito:
ahtaat vaatteet avattava, päähän ja
sydämen kohdalle kylmiä kääreitä, kylmää
vettä juotetaan, kanverttitippoja annetaan.

Kuumuusmittari, pyrometri (ks. t.).

Kuunari, kuunertti (ruots.),
2-mastoinen alus, jonka keulamasto on
varustettu raakapurjeilla ja isomasto
kahveli- ja latvapurjeella, — Kuunarilaiva,
3-mastoinen alus, jonka keulamasto on
varustettu raakapurjeilla ja iso- sekä
perämasto kahveli- ja latvapurjeella.

Kuun ikä ilmaistaan päivissä ja
lausuu, kuinka monta vuorokautta on
kulunut uudesta kuusta.

Kuunjakso, kuunsykli,
enneadekaeteerinen ajanjakso, se
19-vuotinen ajanjakso, jonka jälkeen
kuun vaiheet sattuvat samalle päivälle.
Jos kyseelliseen vuosilukuun lisätään 1
ja summa jaetaan 19:llä, niin
jakojäännös on vuoden järjestysnumero k:ssa,
n. s. kultainen luku (ks, t.).
Jokaista kultaista lukua vastaa määrätty
epakti (ks. t.), josta pääsiäispäivä
voidaan laskea.

Kuunpimennys syntyy, kun Maa on
suoraan Auringon ja Kuun välissä ja
luo varjonsa Kuuhun. K. saattaa syntyä
ainoastaan täydenkuun aikana, mutta
ratojen keskinäisen kaltevuuden vuoksi

Täydellinen kuunpimennys.

se ei tapahdu joka täytenä kuuna,
vaan ainoastaan Kuun ollessa solmunsa
lähellä. K. on täydellinen tai osittainen,
edell. tapauksessa Kuu on kokonaan
Maan sydänvarjossa. Näkyy kaikkialla,
missä Kuu pimennyksen aikana on näkyvissä.

Kuunpimennys": Kuu kulkee Maan varjon yli.

Kuunsappi, kuunkehä, kuunrengas,
Kuuta ympäröivä valoilmiö, joka aiheutuu
Kuuta ympäröivien pilvien heijastuksesta.
Sääopillisesti k. jaetaan kuunkehään,
jonka aiheuttaa sumu, ja kuunrenkaaseen,
jonka aiheuttaa valon taittuminen jääkiteissä

Kuunsolmu, Kuun radan ja Maan
radan tason (ekliptikan) leikkauspiste.
Nüususolmunsa ( ) kautta Kuu nousee
ekliptikan pohjoispuolelle, laskusolmun
( ) kautta laskee sen eteläpuolelle.

Kuura syntyy ilman kosteuden
tiivistyessä jäätymäpisteen alapuolella (vrt,
Kaste). K. syntyy taivaan ollessa
kirkkaana ja ilman tyynenä, yleensä kesällä,
muodostuu pienistä paljaalle silmälle
näkymättömistä jääpisaroista; talvella
taasen muodostuu huurre usvaisella
Ilmalla, kun ilma sisältää ylijäähtynyttä
vettä, mikä jähmettyy runsaana,
karkearakenteisena jääkidekerroksena
kiinteiden esineiden pinnalle.

Kuuri (lat.-ruots,), hoitokeino,
parannustapa, hoito.

Kuuria (lat.). 1. Vanhassa Roomassa
jakautuivat patriisit 3:een jaostoon (tribus),
joista kukin jakaantui 10 k:aan. — 2. Paavin
hovi hallitus- ja oikeusviranomaisineen.

Kuurila, rautatieasema
Toijalan-Hämeenlinnan rataosalla
Akaassa, 11 km Toijalasta,

Kuurilaiset, Kuurinmaan entiset
asukkaat, sulautuneet lättiläisiin. K. ovat
olleet läheistä sukua joko liiviläisille tai
lättiläisille.

Kuurinmaa, ent. ven. kuvernementti
Riianlahden ja Itämeren välissä; nyk.
Latvian länsiosa (pieni alue etelässä
kuuluu Liettuaan). — Historia. K:n
vanhimmat asukkaat olivat kuurilaiset ja
liiviläiset, jotka ovat lättiläistyneet.
V. 1230 kalparitarit anastivat K:n, ja
oli se heidän vallassaan v:een 1561,
jolloin viimeinen suurmestari G. Kettler
teki siitä Puolan yliherruuden alaisen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>