Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 845-846 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kuusankoski-Kuusiston salmi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kuusankoski, kunta Uudenmaan
läänissä, Kymijoen rannalla; 96,6 km²,
14,638 as, (1925). K:n, Kymin ja
Voikan tehdasalueet. Suom. yhteiskoulu.
Rautatieasema.

Kuusankoski. 1. Koski Kymijoessa
K:n kunnassa, pituus 750 m (oik. 3 eri
putousta), putouskorkeus 9,5 m, 38,000
hevosv. — 2. Lohirikas koski Laukaan
pitäjässä, lähellä Kuusan rautatieasemaa. —
3. Kymin o.-y:n omistama paperitehdas
ja puuhiomo K:ssa olevassa Myllysaaressa.

Kuusi (Picea excelsa),
Pohjois-Euroopassa ja -Aasiassa sekä Keski-Euroopan
vuoristoissa laajoja metsiä muodostava
havupuu, jonka pohjoisraja Suomessa
kulkee 68° ja 69°:n välillä. — Juuristo
matalalla, runko tav. haaraton, neulaset
yksitellen, poikkileikaten neliskulmaiset,
varren päätesilmu kartiomainen, sen alla
kiehkura hankasilmuja, joista puun
suuremmat oksat kasvavat. Emikukat ja
niistä kehittyvät kävyt puun latvapuolessa,
aluksi kauniin punaiset, hedekukat
norkkomaiset, puun tyvipuolen
oksankärjissä. — K. viihtyy hiekansekaisilla
savi- ja murtokivimailla, etupäässä
mustikkakankailla, varjoisissa laaksoissa ja
korpinotkelmissa. Kukkii kesäk. alkupuolella,
siemenet kypsyvät syksyllä ja ovat
kerättävät seuraavan vuoden alussa. —
Paras siemennysikä n. 50-60 v.;
siemenvuodet sattuvat meillä n. joka 3-5:s
v. 1,000:n siemenen paino keskim. 5,0 g,
itävyys 80 %. K.-metsiä perustetaan
parhaiten istuttamalla 2-vuotisia,
kouluttamattomia taimia kuoppaistutusta
käyttäen; kylvöäkin käytetään esim.
kivikkomailla. Taimi-iällä k. on hallanarka.
Kasvaa koko ikänsä, voi tulla yli
400 v:n vanhaksi; korkein Suomessa
mitattu k. 42 m. Alussa k:n kasvu
on hidasta, mutta jo 70-100 v:n
k.-metsikön tuottama puumäärä ha:lta on
suurempi kuin koivu- tai mäntymetsikön.
K.-metsikkö on täysi-ikäinen maamme
eteläosissa 80-100-vuotisena, pohjoisessa
myöhemmin. Korkein ikä, minkä k.
terveenä pysyen saavuttaa, on n. 120-150 v.
Pahimmat k:n tuholaiset ovat meillä
kaarnakuoriaiset, Keski-Euroopassa
nunnaperhonen; eräät sienet aikeuttavat
lahovikoja; myrsky ja lumituhot
aiheuttavat myös suuria vahinkoja. — K:n
puuaine on kellertävän valkeaa, kevyttä
ja kimmoisaa sekä helposti halkaistavaa,
jotenkin kestävää; tuoreen puun om.-p.
keskim. 0,80, ilmakuivan 0,45. Käytäntö
moninainen: rakennuspuuksi, laatikko-,
lastuvilla- ja puusepänteollisuuteen,
paperimassan valmistukseen, polttopuuksi
(polttoarvo pienempi kuin männyn);
pihkasta valmistetaan tärpättiä, hartsia,
pikeä, kimröökkiä; kuorta käytetään
parkitsemiseen.

Kuusi. Emi- (vas.) ja hedekukallinen (oik.) oksa.

Kuusikaa, mus., sekstoli (ks. t.).

Kuusimitta, heksametri (ks. t.).

Kuusinen, Otto Wilhelm (s. 1881),
suom. sosialistijohtaja, fil. kand.
Kapinan aikana K. kuului Kansanvaltuuskuntaan;
sen jälkeen harjoittanut ulkomailta käsin
Suomen vastaista kiihoitustyötä.

Kuusipeura (Cervus dama, Dama
vulgaris), Välimeren maista kotoisin oleva,
n. 90 cm korkea hirvieläin; Keski-Euroopan
ja Etelä-Ruotsin ja Etelä-Norjan metsissä
istutettuna, villiytyneenä. Kesällä kellanruskea,
valkotäpläinen, talvella harmaampi, täplätön.
Uroksilla suuret, kauniit, tyvestä liereät,
latvuksesta lapiomaiset sarvet.

Kesäpukuisia kuusipeuroja.

Kuusisto, Kuusluoto, kunta Turun
ja Porin läänissä, Varsinais-Suomen
saaristossa, Turusta kaakkoon; 18,1 km²,
479 as. (1925). K:n linna (ks. t.) ja
K:n kartano (valtion virkatalo).

Kuusiston linna, samannimisen
saaren itäpäässä, oli Suomen kat. piispojen
valtalinna. Lienee perustettu 1317,
saanut lopullisen laajuutensa n. 1431.
Hävitettiin Kustaa Vaasan toimesta 1528.
Siitä asti raunioina, joita os. restauroitu.
[Rinne (1904).]

Kuusiston linnan rauniot.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>