Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 861-862 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kyminkartano-Kymin Osakeyhtiö

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

läntinen laskee kahdella suuhaaralla,
Ahvenkosken ja n. s. Pyhtään haaran kautta.
Itäisimmässä suuhaarassa on
Korkeakoski. — K:n pituus Päijänteestä
Pernoon on 168 km, Päijänteestä mereen
itähaaroja pitkin 184 km, länsihaaroja
pitkin 201 ja 204 km. Koko putous
Päijänteestä mereen on 78 m. Päijänteestä
purkautuva vesimäärä on keskim. vähän
yli 200 m³ sekunnissa, laskuhaarojen
kautta purkautuu n. 300 m³ sekunnissa.
Vesivoima voidaan keskiveden vallitessa
arvioida 200,000 turbiinihevosvoimaksi.

Tukkilautta Kymijoessa.

Kyminkartano, Kymijoen suistoissa
Hovinsaaressa Kymin pitäjässä.
Kuulunut m. m. Bo Joninpoika Gripille,
1380-luvulta v:een 1629 valtiolle, sitten
Wrangelin suvulle ja Venäjän valtiolle, jolta
siirtyi sotasaaliina Suomen valtiolle.

Kyminkartanon lääni. Virolahden,
Vehkalahden ja Pyhtään hallintopitäjät
sekä Elimäen neljännes muodostivat
1578-1634 erikoisen K. l:n, joka v:een
1642 oli Viipurin maaherrakunnan
voutikuntana, mutta jonka nimi sitten häviää.
Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721
muodostettiin Viipurin ja Käkisalmen
läänien jäännöksistä ynnä osista Hämettä
ja Uuttamaata uusi maaherrakunta
nimeltä Kyminkartanon ja Savonlinnan
lääni, jonka maaherra asui
Lappeenrannassa. Turun rauhassa 1743
luovutettiin Kymijoen itäpuolella oleva osa
lääniä Venäjälle, jonka johdosta
maaherra asettui asumaan Loviisaan. V. 1775
läänin pohjoisosa erotettiin eri lääniksi
ja eteläosan maaherra asettui asumaan
Heinolaan. V:n 1831 läänijaossa suurin
osa jäljelläolevaa K. l:iä liitettiin
Mikkelin lääniin ja K. l:n nimi hävisi.

Kyminlinna, Huumanlinna,
venäläisten 1791 rakentama pieni linnoitus
Kymijoen kahden haaran muodostamalla
niemekkeellä lähellä nyk. K:n pysäkkiä.

Kymin Osakeyhtiö (ruots. Kymmene
Aktiebolag), kotipaikka Kuusankoski, per.
1872, osakepääoma 90 milj. mk.,
vararahastot 114 milj. mk., työväestöä
n. 3,500; vuosituotanto 80-85,000 tonnia
paperia, 30,000 standerttia sahattua
puutavaraa, 25,000 tonnia vientiselluloosaa.
Alk. yhtiö omisti Kuusankoskella paperitehtaan,
puuhiomon ja sulfiittiselluloosatehtaan,
liitti 1904 itseensä Kuusankosken Tehdas
o.-y:n, jolla puuhiomo, paperitehdas ja
sulfiittiselluloosatehdas, samoin 1904
Tampereen Kattohuopatehdas o.-y:n, jolla oli
paperitehdas, puuhiomo ja sulfiittiselluloosatehdas
Veikassa; osti 1915 O.-y. Juantehtaan

Kuusankosken ja Kymin paperitehtaat.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>