Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 865-866 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kynsi-Kynät

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kynologia (kreik.), koiraa, sen
rakennetta ja elämää koskevat tiedot,
koiraoppi.

Kynsi, sormen ja varpaan viimeisen
nivelen päässä oleva sarveisaineinen
muodostus, syntynyt ihon orvaskedesta,
kasvaa tyvestään. Kavioeläimillä k.
ympäröi tuppena varpaan kärkeä (kavio),
petoimettäväisillä ja linnuilla k. on
terävän koukun muotoinen, ihmisellä ja
apinoilla litteä. K:ia on sammakkoeläimillä,
matelijoilla, linnuilla ja imettäväisillä.

Kynsiapinat (Arctopitheci), ryhmä
uudenmaailman apinoita (Platyrrhina),
pieniä troopillisen Etelä-Amerikan
eläimiä, varpaissa pitkät, terävät kynnet,
vain takaraajat muistuttavat käsiä.

Kynsivesi, järvi Rautalammin
reitissä, Hankasalmen pitäjässä, n.
25 km pitkä; laskee Leivonveden ja
Simunankosken kautta Kuusveteen.

Kynteli (Satureja hortensis),
huulikukkaisten heimoon kuuluva
maustekasvi, teriö valkea, punapilkkuinen.
Meillä vanhoissa puutarhoissa, ennen
viljelty makkaran mausteeksi.

Kynttilä. Tali-k:t valmistettiin
kastamalla löyhä puuvillalankasydän sulaan
taliin useamman kerran, kunnes kynttilä
tuli tarpeellisen paksuksi. Myöhemmin
valettiin niitä muotteihin. Vaha-k:itä
valmistettiin vetämällä sydänlanka
sulalla vahalla täytetyn astian läpi
koneella, jossa oli kaksi kelaa, toinen
jolla oli sydänlanka ja toinen, jolle
vahattu kynttilälanka kiertyi. Tästä
sitten katkottiin sopivan pitkät palat.
Steariini-k:t valetaan k.-koneessa, Tässä
on kuumalla vedellä täytetty laatikko,
johon vellimäinen (siis noin 51-asteinen)
steariini kaadetaan. Sydänlangat (D)
ovat alhaalla kerissä ja nousevat
ohjausputkien läpi muottiin (AP),
sen keskelle. Vellimäinen steariini lasketaan
laatikon yhteydessä olevasta kaukalosta
muotteihin, ja nämä jäähdytetään äkkiä,
jotta k:t eivät tulisi hauraita. Valetut
k:t nousevat pitimiin (C) vetäen
sydänlangan mukanaan ja pitävät tätä keskellä
muottia, Pitimestä äsken päässeen
kynttilän leikkaa kone pois. — Pyörösahalla
katkaistaan sitten kynttilät yhtä
pitkiksi, jonka jälkeen ne kiilloitetaan ja
paketoidaan. — Suomessa valmistetaan
k:itä Kotkassa ja Vaasassa.

Kynttilänvalu.

Kynttilänpäivä, Jeesuksen
temppeliintuomisen ja Marian puhdistamisen
muistojuhla; vietetään helmik. 2 p:nä
(tai seur. sunnuntaina).

Kynttyräinen, lampaiden sorkkavika:
kavion ulkoreunat kasvavat liian
voimakkaasti, kiertyvät sisäänpäin toisiaan
vastaan jalan alle, eläimen käynti
vaikeutuu. K:ta hoidetaan kaviota
leikkaamalla.

Kyntö. K:n tarkoituksena on maan
kuohkeuttamisella ja kääntämisellä
saattaa ruokamullan eri osat ilman
vaikutuksen alaisiksi lahoamisen ja
rapautumisen jouduttamiseksi, peittää maahan
lanta ja välistä kylvösiemenkin, antaa
maan pinnalle sopiva muoto, hävittää
rikkaruohoja ja kasvintuhoojia. K:n
syvyyden mukaan erotetaan: kamara-k.
5-10 cm, tavailinen k. 15-20 cm ja

Tavallinen kyntö.

syvä-k. 25-30 cm. Viilu käännetään
tavallisesti 45 asteen kulmaan, syvemmässä
kynnössä kuitenkin pystympään ja sitkeän,
vanhan nurmen kynnössä mahdollisimman
täydelleen. Nurmen k:ssä käytetään usein
kuorijalla varustettua auraa, joka kuorii
viilun pinnan ja työntää sen vaon pohjalle.
Kaksoisauralla kynnettäessä tulee pintaviilu

Kaksoisauran kyntö.

pohjalle, pohjaviilu pinnalle. Tavallisimmat
kyntömuodot ovat harja-k.: sarka
kynnetään keskustaan päin ja tulee keskeltä
korkeammalle, vako-k.: sarka
kynnetään keskustasta poispäin ja
keskelle sarkaa jää n. s. vesivako.
Erotetaan vielä sarka-, kuvio-, palkki-,
vakoharja-, vino- y. m. k.

Kynät. Lyijy-k:iä valmistetaan
hienonnetun grafiitin ja saven
seoksesta, joka puserretaan pienien reikien
kautta hienoiksi tangoiksi. Puuosaan
käytetään setripuuta, halpoihin kyniin
muutakin. Teräs-k:iä valmistetaan
leikkaamalla ohuesta teräslevystä
kynänmuotoisia kappaleita, joihin painetaan
reiät ja joustavuutta edistävät
sivuhalkaisut, jonka jälkeen ne myöstetään,
painetaan kouruun, karkaistaan öljyssä,
puhdistetaan sahajauhoilla pyörivissä
rummuissa ja kirkastetaan samalla
tavalla mutta hiekan avulla. Sitten
kärjet pyyhkäistään poikkipäin smirgelitahkolla
ja liian kovat k. erotetaan sekä
päästetään oikeaan kovuuteen. Lopuksi
k. halkaistaan ja tarkastetaan. — N. s.
kultakynät ovat 14 karaatin kultaa, jota
muste ei syövytä, kärjet
platina-osmiumiridiumlejeerinkiä, joka
kestää kuluttamista.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>