Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 873-874 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kyyjärvi-kyytilaitos

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kyyjärvi, 11 km pitkä järvi
Karstulan pitäjän pohjoisosassa, Saarijärven
reitin latvajärviä.

Kyykäärme (Pelias berus), maamme
ainoa myrkkykäärme, 60-70 cm pitkä,
harmaa tai ruskea, joskus aivan musta,
pitkin selkää musta hammaslaitainen
juova, silmäterä soikea, pysty. Asustaa
päivänpaisteisilla mäenrinteillä,
kankailla ja metsissä, risukoissa ja
kivikoissa. Syö pikkunisäkkäitä,
linnunpoikasia, sisiliskoja ja hyönteisiä.
Makaa talven horroksissa. Synnyttää
elo-syyskuussa 12-20 poikasta, vrt.
Käärmeenpurema.

Kyykäärme.

Kyynelelimet, kyynelrauhanen ja
kyynelkanava sekä tämän laajennus
kyynelpussi. Kyynelrauhanen on
pieni, 2-osainen säkkimäinen rauhanen
silmäkuopan ulkoseinässä. Sen eritteen,
vesikirkkaan kyynelnesteen, jonka
tarkoituksena on estää hankausta silmän
liikkuessa sekä huuhdella silmämunaa ja
sidekalvopussia, johtavat rauhasesta
lähtevät kyyneltiehyet sidekalvopussiin;
tästä kyynelkanava kuljettaa nesteen
nenäonteloon. Kanava alkaa kahtena alkuhaarana,
kummankin silmäluomen reunan sisäpäässä olevasta
kyynelpisteestä. Näiden yhtymäkohdassa on
kyynelpussi.

Kyynelelimet. 1 ja 3 kyynelrauhanen, 2 sen tiehyitä, 4 silmäluomien välinen rako, 5 yläluomi, 6 ja 7 kyynelkanavan alkuhaarat, 8 kyynelpussi, 9 kyynelkanava.

Kyynillinen (kreik.), alk. kyynilliseen
oppikuntaan (ks, t.) kuuluva; sittemmin:
häpeämätön, häikäilemätön; subst.:
kyynikko. — Kyynillinen oppikunta,
Sokrateen oppilaan Antisteneen perustama,
kokoontui Kynosarges-nimisessä koulussa,
josta nimi, minkä vastustajat panivat
merkitsemään „koiramaista" (kreik. kyon
= koira) elämäntapaa, koska kyynikot elivät
äärimmäisen vaatimattomasti. Antistenes
opetti, että yksistään hyveellä on arvoa,
kaikkea muuta pitää ylenkatsoa. Kuuluisin
kyynikoista oli Diogenes Sinopelainen (ks. t.).

Kyynärluu (ulna), paksumpi
kyynärvarren kahdesta luusta, pikkusormen
puolella oleva.

Kyynärnivel jakautuu kolmeen osaan:
olka-kyynärluun niveleen, olka-värttinäluun
niveleen ja ylempään värttinä-kyynärluun
niveleen; kaikki nämä ovat yhteisessä
nivelpussissa. — Kyynärvarsi,
käsivarren keskimmäinen osa, jota
kyynär- ja värttinäluu tukevat.

Kyynärä, vanha pituusmitta,
Suomessa = 2 jalkaa = 4 korttelia = 24
tuumaa = 59,4 cm.

Kyyppi, eräs värihaudelaji. —
Kyyppisini, indigo (ks. t.).

Kyyros. 1. K. vanhempi (k. 530
e. Kr.), muin.-pers. valtakunnan perustaja,
hallitsi 559-530 e. Kr. Valloitti Meedian
550, Lyydian 546, Babylonin 539, antoi
juutalaisten palata kotimaahansa. —
2. K. nuorempi, teki 405 salaliiton
veljeänsä kuningas Artakserkses
Mnemonia vastaan ja Vähän-Aasian
maaherrana kreik. apujoukkojen avulla
kapinan; kaatui Kunaksan taistelussa 401.

Kyyrölä, kunta ja kreik.-kat.
seurakunta Viipurin läänissä Muolaan pitäjän
alueella; 46,1 km², n. 2,000 as., suurin
osa venäjänkielisiä, joiden esivanhemmat
1700-luvun alussa tuotu Venäjältä.

Kyytilaitos. Matkustajain ja postin
kuljetusta varten pitää Suomessa olla
tarpeelliset k:t, jotka ovat joko
kestikievaritaloja, kyytiasemia
tai kyytipysäkkejä. Matkustajain
tulee saada määrätystä maksusta (nyk.
2 mk. km:ltä, yökyyti 3 mk.)
kestikievaritalosta varsinainen ja
ylimääräinen kyyti sekä majaa ja ravintoa,
kyytiasemalta varsinainen ja ylimääräinen
kyyti sekä kyytipysäkiltä ylimääräinen
kyyti. K:t ja niistä toimitettava
kyydinpito järjestetään
vähintään 3:ksi v:ksi kerrallaan.
Laissa tarkemmin säädetyn valmistelun
jälkeen määrää maaherra yhdellä kertaa
koko lääniään varten k:ten asettamisesta.
K:ten voimassapito ja kyydinpito tarjotaan
sen jälkeen urakalle, ja maaherra täyttää
tämän toimen. Kustannukset k:sta,
jotka ennen olivat manttaaliin pannun
maan omistajain suoritettavat, maksaa
nyk. valtio (Kyytilaki 11/10 1918).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>