Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 877-878 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Käkisalmi-Käpylä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Käkisalmi, kaup. Viipurin läänissä,
Vuoksen pohjoisen suuhaaran varrella,
n, 3 km:n päässä Laatokasta. Kylpylaitos
(v:een 1918), valtion keskikoulu, yksityiset
jatkoluokat; sahateoll. 2,733 as. (1925).
— K. on kasvanut linnan ympärille ja ulottuu
kummankin historia 1200-luvulle. Linna oli
venäläisten hallussa paitsi n. 1293, 1580-97,
1611-1710; myöh, sen uudempia osia on käytetty
sekä mielisairaalana että kasarmina,
vanhempia osia museona.

Käkisalmen linna.

Kälviä. 1. Suomenk. kunta Vaasan
läänissä, Keski-Pohjanmaalla, Pohjanlahden
rannalla, Kälviänjoen kahden puolen;
651,2 km², 4,256 as, (1925).
— 2. Rautatieasema K:n kunnassa, 17 km
Kokkolasta itään (Ouluun päin).

Kämmekkäät (Orchidaceæ),
yksisirkkaisiin kuuluva kasviheimo, useimmat
lämpimien maiden kasveja. Juuret lisäjuuria,
us. mukulamaisia, troopillisilla muodoilla
monasti ilmajuuria. Varsi us. mukulamainen,
kukinto tähkä tai terttu. Kukat
hyönteispölytykseen erikoisesti mukautuneet,
hetiö gynandrinen, siitepölyhiukkaset us.
pölymyhkyiksi yhtyneet. N. 15,000 tunnettua
lajia; monet troopilliset lajit elävät
päällysvieraina, meikäläiset lajit kaikki
maassa, monet mädänsyöjiä tai sienijuuren
avulla ravintonsa hankkivia. Useat lajit
suosittuja koristuskasveja, ja uusien
hankkimiseksi aarniometsistä uhrataan
suuria summia, Ainoa hyötykasvi on
vanilja. — Suomessa 26 lajia, yleisimpiä
sinipunakukkainen, täplikäslehtinen,
mukulajuurinen maariankämmekkä
(Orchis maculatus).

Kämmekkä.

Kämmenluut, välikämmenluut,
eturaajoissa ranne- ja sormiluiden välissä
olevat luut.

Kämneri, kämnerioikeuden jäsen. —
Kämnerioikeus, aikaisemmin
Ruotsi-Suomen kaupungeissa alioikeus, joka
tuomitsi pienemmissä asioissa, jotka eivät
koskeneet kunniaa ja henkeä. Lakkautettiin
Suomessa 1868.

Kämppä (engl.-amer.-suom.), metsätyömaa;
myös asunto metsätyömailla y. m.

Kämärä, rautatieasema
Viipurin-Terijoen rataosalla
Kuolemajärven kunnassa,
21 km Viipurista.

Kändler [kend-], Johann Joachim
(1706-75), saks. kuvanveistäjä, us.
Meissenin posliinitehtaan 1700-luvun
mainehikkaiden mallien luoja.

Känsä, käsnä, sarveiskerroksen
paksuntumisesta syntynyt kova ja ympäristöään
paksumpi kohta ihossa, paineen tai hankauksen
aiheuttama.

Käpy, verkon kudonnassa käytetty sukkula.

Käpyily, frivoliteettityö.
ks. Frivoliteetti.

Käpylinnut, ristinokat (Loxia),
varpuslintuja, joiden ylä- ja alaleuan
kärjet ovat koukistuneet ristiin.
Tämmöisellä nokallaan k. aukovat käpyjä,
joiden siemenet ovatkin niiden pääasiallisinta
ravintoa. Suomessa 3 lajia, joista n. 17-19 cm
pitkä pienempi k. (L. curvirostra)
on yleisin. Sen nokka on heikompi, pitempi ja
vähemmän koukistunut kuin samankokoisen
isomman k:n (L. pityopsittacus).
Kummankin lajin uros punainen, naaras vihertävä,
nuoret linnut kellanharmaita. Pesivät kahdesti
vuodessa, ensimmäisen kerran jo helmi-maaliskuussa;
pesä puun latvuksissa, munia 3-4, kirjavia.

Pienempi käpylintu.

Käpylisäke, käpyrauhanen,
väliaivojen yläpinnalla kohoava käpymäinen,
pariton lisäke, jota vertailevan
anatomian kannalta pidetään eräiden alhaisten
eläinten parittoman päälaensilmän
jätteenä. Toimii umpirauhasena; sen
vahingoittuminen aiheuttaa pojissa liian
varhaisen sukupuolikypsyyden.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>