Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kätilösammakko-Käännepiste
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kätilö, koulutettu synnytyksen
avustaja. K:den opetus tapahtuu Helsingin
Yleisen Sairaalan synnytysosaston
yhteydessä toimivassa Lääkintöhallituksen
ylivalvonnan alaisessa K.-opistossa,
Oppikurssi kestää 15 kuukautta, alkavat 15 p.
tammik. ja 15 p. heinäk. Vaatimukset:
ikä 20-29 v., kansakoulutiedot, tyydyttävä
terveys, moitteeton elämä. Hakemukset
osoitetaan Lääkintöhallitukselle. (Laki
k:den asettamisesta maalaiskuntiin sekä
niiden palkkaamisesta 6/2 1920, muutettu
31/12 1924; Asetus kätilötoimen
harjoittamisesta ja synnytyslaitoksista
16/4 1920; Asetus k.-opetuksesta 14/5 1926).
Kätilösammakko (Alytes obstetricans),
lounais-euroopp., n. 4 cm pitkä laji, jonka uros
käärii naaraan laskemat mätirihmat takaraajoihinsa,
Kättenpäällepaneminen, uskonnollisissa
vihkimisissä ja siunauksissa käytetty tapa;
siirtynyt juutalaisilta kristilliseen kirkkoon.
Käytetään meillä papiksivihkimis- ja
kastetilaisuuksissa.
Käyminen, fermentatsioni,
sanan laajemmassa merkityksessä: orgaanisten
aineiden hajoaminen mikro-organismien
vaikutuksesta. Tavallisimmin k:llä tarkoitetaan
alkoholi-k:tä, s. o. liuoksessa olevan
sokerin hajoamista etyylialkoholiksi ja hiilidioksidiksi.
Kaavamaisesti voidaan k. esittää näin:
C6H12O6 —> 2C2H5OH+2CO2.
Todellisuudessa on reaktsioni
kumminkin varsin monimutkainen useine
väli- ja sivutuloksineen. Alkoholi-k:tä
tapahtuu viinin, oluen, paloviinan, kaljan,
hiivaleivän y. m. s. valmistuksessa
hiivasienen erittämän entsyymin
vaikutuksesta. — Muita käymisilmiöitä:
maitohappo-, voihappo-, etikkahappo-k.
(bakteerien aiheuttamia). — Viimemainittuja
käytetään happamen leivän, hapanmaidon,
etikan y. m. valmistuksessa.
Käymärata, vain näyttelyalueilla y. m.
käytetty omituinen raitiotiejärjestelmä,
jossa vaunut kulkevat pysähtymättä ja
matkustajat nousevat lavalle, joka
liikkuu radan suuntaan, siitä toiselle jopa
kolmannellekin nopeammin liikkuvalle
lavalle ja tästä sitten vaunuun.
Käynti. Urheilussa käytetään n. s.
engl. k:ia, jolloin on saavutettu 10 km:n
matkalla 45 minuutin nopeus.
Käyrä. Matem., viiva, jonka mikään
osa ei ole suora, K:n suunnan määrää
sen tangentti. Jos k:n kaikki pisteet
ovat samassa tasossa, niin se on
taso-k., muuten avaruus-k.
(K:n kaarevuudesta ks. Kaarevuus.)
Matematiikassa k:ää esitetään yhtälöllä, joka on
algebrallinen tai transsendenttinen. K:lläkin
on vastaavasti samat nimitykset. Algebrallisen
k:n asteluku on sama kuin sen yhtälön asteluku;
sen kertaluku ilmoittaa, kuinka monessa
pisteessä suora korkeintaan saattaa sitä
leikata. — Mus. K. l. jousi,
jousisoittimien soittoväline.
Käyrämalli, ohut viivoitin, jonka syrjä
on säännöllisen kaaren tai käyrän viivan
muotoinen. Käytetään esim. laivankaarien ja
sivumuotojen (laivakäyrien), turbiininsiipien
y. m. piirtämiseen.
Käyrän turvakoti, pahantapaisten
poikien kasvatuslaitos Auran pitäjässä;
alkoi toimintansa 1877, v:sta 1910 valtion.
Käyräparvi, ryhmä käyriä, joita
edustaa sellainen yhteinen yhtälö, mihin
sisältyvän vakion arvoa muuttamalla saadaan
kunkin yksityisen parveen kuuluvan
käyrän yhtälö. Jos vakion arvoa muutetaan
vähitellen ja tasaisin lisäyksin, niin
käyrien asema ja usein myös muoto
muuttuu askeleittain.
Käyrätorvi l. torvi (it. corno),
vaskisoittimista pehmytsävyisin ja
orkestereissa tärkein. Ennen aikaan saatiin
k:lla soimaan vain pohjasävel ynnä
siihen kuuluva yläsävelsarja, joten sen
sävelikköön jäi paljon aukkoja. Vasta
n. 1800:n vaiheilla keksittiin läpät,
joiden avulla k:ien säveliköt täydentyivät.
Pienemmissä orkesterisävellyksissä ne
ovat usein ainoina vaskisoittimina.
Käyte, fermentti (ks. t.).
Käyttöoikeus, oikeus käyttää toisen
henkilön omistamaa esinettä. K:teen voi
olla yhdistettynä nautinto-oikeus
esineen tuottoon. — Käyttöprosentti,
metsänh., normaalisen hakkuumäärän ja
metsän normaalisen puuvaraston suhde.
Käytännöllinen filosofia käsittää
Helsingin Yliopistossa oikeusfilosofian,
etiikan ja yhteiskuntaopin. —
Käytännöllinen jumaluusoppi käsittää
liturgiikan, homiletiikan, kateketiikan, opin
sielunhoidoista, ulkonaisen ja sisäisen
lähetyksen, kirkko-oikeuden.
Käytännölliset kokeet, opettajanäytteet,
jotka suoritetaan normaalilyseoissa,
Helsingin tyttölyseoissa ja tyttökouluissa
sekä seminaareissa ja jotka ovat ehtona
vakinaiseen virkaan nimittämiselle
valtion oppilaitoksiin (Asetus 5/2 1926).
Käämi l. puola, kutomat.,
ruoko- tai paperipohjalliselle kääritty kudelanka.
— Sähköt., käämimäisesti kääritty sähköjohto;
käytetään induktsionin aikaansaamiseksi induktsioni-
ja muissa sähkökoneissa, radiotekniikassa.
Käänneaskel, portaissa käytettävä
askelmuoto, jonka astinpinta suippenee
toiseen päähänsä. — Käännepiste,
inflektsionipiste (ks. t.).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
