- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
891-892

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Käärmekotka-Kölnin markka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


suu venyy suureksi. Kylkiluita muissa
selkärangan nikamissa paitsi
häntänikamissa, rintalastaa ei ole. Vasen keuhko
surkastunut tai kokonaan hävinnyt (vain
jättiläiskäärmeillä 2 keuhkoa), munuaiset
ja sukupuolirauhaset peräkkäin. Useimmat
k. laskevat munia, toiset synnyttävät
eläviä poikasia. K:ta on. lämpimissä maissa
paljoa runsaammin kuin lauhkeissa ja
näissä taas runsaammin kuin kylmissä.
Suomessa 3 lajia: kyykäärme ja
tarhakäärme yleisiä, kanervakäärme
sangen harvinainen. vrt. Mato-, Jättiläis-,
Kyy-, Tarha-, Kanerva-, Kalkkaro-, Silmälasikäärme.


Käärmekotka (Circaëtus gallicus),
n. 70 cm pitkä petolintu; selkäpuoli
ruskea; alta valkea, ruskeatäpläinen.
Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa,
Keski-Aasiassa; kerran eksynyt Suomeenkin.

Käärmetähdet (Ophiuroidea), meren
pohjalla eläviä piikkinahkaisia, joilla
meritähtien sädehaaroja vastaavat osat
ovat pitkät, hoikat, lonkeromaiset.

Köbke, Christen (1810-48), tansk.
taidemaalari. Maalannut somia maisemia
vanhasta Kööpenhaminasta ja muotokuvia.

Köge [kö-], Kjöge, linnoitettu kaup.
Själlandissa, Kööpenhaminasta etelään.
6,000 as. K:n edustalla olevassa lahdessa
(K.-Bugt) Niels Juelin johtamat tanskalaiset
voittivat 1677 H. Hornin johtaman ruots. laivaston.

Kökar [tšö-], Köökari (ks. t.).

Kökkenmödding (tansk.), ateria- l.
raakkutunkio, kivikauden kalastaja- ja
metsästysasteella olevan kansan asuinpaikkojen
jätekasautuma, vars. Tanskassa.

Köklaks [tšök-], Kauklahti (ks. t.).

Köklot, saari Merenkurkun saaristossa,
Koivulahden pitäjässä; asuttu.

Kölen, sen 1,500-1,600 km pitkän,
100-200 km leveän vuorialueen
yhteisnimi, joka Ruotsin ja Norjan
rajamailla, Ruijan ja Dovren välissä,
täyttää Skandinaavian sisäosat.

Köler-Viljandi [kö-], Johan
(1826-99), vir. henkilö- ja muotokuvamaalari.

Köli (ruots.), aluksen ulkopohjassa
oleva emäpuu l. taika, joka tav. ulottuu
keulasta perään ja johon rungon
pantturit (kaaret) liittyvät.

Kölliker, Albert von (1817-1905),
sveits. anatomi ja eläintieteilijä, prof.
Zürichissä ja Würzburgissa, aikansa
kuuluisimpia anatomeja ja histologeja,
tutkinut erikoisesti siittiöitä ja niiden
kehitystä. Kirj.: ,,Entwickelungsgeschichte
des Menschen und der höheren Tiere".

Köln. 1. Kaup. Preussissa, Reinin
varrella. Kuuluisa goottilainen
tuomiokirkko (rakentaminen aloitettu 1248, oli
kauan keskeytyneenä, valmistui 1880),
yliopisto; Saksan tärkeimpiä kauppa- ja
teollisuuskaupunkeja: sokeri-, suklaa-,
hajuvesi- („Eau de Cologne"), tupakka- ja
silkkitehtaita. Linnoitukset purettu
maailmansodan jälkeen. 650,000 as.
— 2. Ent. saks. arkkihiippa- ja
vaaliruhtinaskunta, alueet kahden puolen
Reiniä (K:n kaupunki ei kuulunut siihen).
Maallistutettiin 1801; sen alueet liitettiin
Preussiin 1814.

illustration placeholder

Köln. Oikealla tuomiokirkko, keskellä P. Martinin kirkko.



Kölnin markka, rahapainon yksikkö,
jota keskiajalta lähtien käytettiin
Kölnissä, mistä se levisi laajalle, 1 K. m.
oli = 231,156 — 234,068 grammaa ja
jaettiin 8 unssiin, = 16 luotiin = 64
Quentcheniin = 256 Pfennigiin. Saksassa K. m.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:32 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0498.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free