Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- L
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
L
L, euroopp.-lat, kirjaimiston kahdestoista
kirjain. Roomal. hakumerkkinä L = 50, lyhennyksissä
L = Lucius, Lælius, l = lira, livre,
litra, £ = punta, kasvien ja eläinten tieteellisten
nimien jäljessä L. = Linné.
La, mus. 1. Ranskalaisilla y. m. = a.
— 2. Sävelentapaamisessa käytetty duuriasteikon
6:nnen (= molliasteikon 1:sen) asteen nimitys.
La, lantaanin (ks. t.) kem. merkki.
Laach [lāh], Maria Laach,
benediktiiniluostari L.-järven rannalla
Saksassa Koblenzista luoteeseen. Sen kirkko
(rak. 1093-1156) on Reininmaakunnan
kauneimpia romaanisia muistomerkkejä.
Laagen [lō-], Lougen, kaksi jokea
Etelä-Norjassa. 1. Gudbrands(dals)laagen,
alkaa Dovrelta, juoksee Gudbrandin laaksoa läpi,
laskee Mjöseniin; 195 km. — 2. Numedalslaagen,
alkaa Hardangerinvuonon perukan eteläpuolelta,
laskee Larvikinvuonoon; 340 km.
Laahustin, naisenhameen pidennys,
joka kulkiessa laahaa (tai kannetaan)
jäljessä. Tuli käytäntöön Burgundin
hovissa 1300-luvun puolivälissä. Käytetään
erittäin juhlallisissa tilaisuuksissa.
Laajaperäinen maatalous, ekstensiivinen
maatalous, maatalousliikkeen hoitotapa, jossa
käytetään suhteellisesti vähän pääomaa ja työtä
pinta-alayksikköä kohti; vastakohta: voimaperäinen
l. intensiivinen maatalous. L:ssä missä
saadaan verraten vähäinen kokonaistuotto,
mutta puhdas tuotto voi nousta melkoiseksi, koska
kustannukset ovat pienet.
Laajavuori, vuori lähellä Jyväskylää,
Tuomiojärven länsirannalla; 227 m yli merenp.
Laajennus, laajeneminen, dilatatsioni,
kappaleen suureneminen lämpötilan noustessa. Muutamia
poikkeuksia lukuunottamatta kaikki kappaleet, jähmeät,
nestemäiset ja kaasumaiset, laajenevat lämpötilani
noustessa. Jähmeän kappaleen pituuden lisäys on
likimäärin suhteellinen lämpötilan nousuun:
pt = Po (1 + αt), missä po on
alkuperäinen pituus, pt pituus t° lämpötilassa
ja α kyseellisen aineen pituuslaajenemiskertoin,
joka ilmoittaa, kuinka paljon pituusyksikön pituinen
sauva venyy 1° nousussa. Sekä jähmeän että nestemäisen
aineen tilavuus noudattaa likimäärin samaa lakia;
jähmeän aineen tilavuuslaajenemiskertoin
on = 3 X pituuslaajenemiskertoin; nesteiden
laajeneminen on yleensä paljon suurempi kuin
jähmeiden aineiden. Mainittakoon, että
1 m pituinen lyijysauva venyy, lämpötilan noustessa
100° noin 2,9 mm (pituuslaajenemiskertoin
0,000029), hopea- 1,9 mm, kupari- 1,7 mm,
kulta- 1,5 mm, rautasauva 1,2 mm. Samassa
lämpötilan nousussa lisääntyy alkoholin
tilavuus 11 %, veden 4,3 %, elohopean 1,8 %
tilavuudesta 0°:ssa. — Jähmeät ja nestemäiset aineet
eivät kuitenkaan noudata esitettyä lakia
tarkoin etenkään laajoissa lämpötilan vaihteluissa
— tärkeän poikkeuksen tekee vesi, jonka tilavuus
on pienin +4°:ssa. Sen sijaan kaasut, jos ulkoinen
paine pysyy muuttumattomana, laajenevat miltei aivan
tarkoin suhteellisesti lämpötilan nousuun, kaikki
yhtä paljon, nimittäin astetta kohti 1/273
tilavuudestaan 0°:ssa (Gay-Lussacin laki). Jos
kaasun tilavuus ei pääse muuttumaan, niin
sen paine lisääntyy samassa suhteessa.
Laajuus. 1. Fonet. ja fys.
L. eli amplitudi, värähdysliikkeen (äänen)
kiihkeys- (intensiteetti-) tekijä, värähtelevän
osan äärimmäisen aseman etäisyys tasapainoasemasta;
värähdysliikkeen l. määrää vastaavan aistimuksen
(äänen, valon) voimakkuuden. — 2. Mus.
Sävelsuhteen l., ks. Intervalli.
Laakalaukaus, suuren alkunopeuden
omaavilla tykeillä ammuttu l., jolloin
heittokappale kulkee suhteellisesti lähellä
vaakasuoraa tasoa. Vastakohta: kaarilaukaus.
Laakamadot (Plathelminthes),
alhainen matoluokka; ruumis selkävatsaisesti
litistynyt, niveletön tai moninivelinen.
Useat loisia. 4 lahkoa: pyörre- l.
ripsimadot (Turbellaria),
imumadot (Trematodes),
heisimadot (Cestodes),
nauhamadot (Nemertinea).
Laakaruoti, fyllodi, lehtilavan
tavoin litistynyt ja sen tehtäviä
suorittava lehtiruoti. L. on eräillä austr.
akaasioilla, joiden lehtilapa on ojaksi tai
kokonaan surkastunut. — Laakaverso,
kladodio, lehtimäinen oksa, joka
toimii lehden tavoin (esim. Ruscus
aculeatus-pensaalla).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0505.html
