- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
921-922

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lahjominen-Lahti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


kruununverot, osasivat he hankkia
lisäoikeuksia, mikä lopuksi vei siihen, että
heistä tuli l:n tosiasiallisia omistajia;
alustalaisten verot ja päivätyövelvollisuus
tulivat tavattoman raskaiksi, ja heidän
oikeudellinen asemansa muutenkin
huononi, niin että he olivat joutumassa
maaorjiksi. Viipurin läänin tultua
yhdistetyksi muuhun Suomeen joutui
lahjoitusmaakysymys uuteen vaiheeseen. Koko
tämä monimutkainen asia lykättiin
Suomen hallituksen ratkaistavaksi. V. 1817
annettiin asetus, jonka mukaan
rälssitiloiksi oli tunnustettava tilat, joihin
isännillä oli täysi oikeus, ja niissä
viljelijä jäisi vuokramiehen asemaan, ja
lahjoitustilolksi ne, joiden vero kuului
isännälle ja maa talonpojalle. Kun
toimeenpannussa tutkimuksessa saatiin
rälssitiloiksi vain 145 tilaa ja 2,400 tilaa
jäi lahjoitustiloiksi, herätti se l:n
haltijoissa sellaisen vastarinnan, että asia oli
otettava uudelleen käsiteltäväksi.
Tarkoitusta varten asetettu komitea tuli 1825
siihen tulokseen, että kaikki
tunnustettiin täydeksi rälssiksi. Se aiheutti sen,
että kymmenet tuhannet ihmiset tulivat
häädetyiksi, kodeistaan, elleivät
suostuneet isäntien ehtoihin; maaorjuus tuli
toki torjutuksi. Asetus, joka annettiin
1826 ja oli astuva voimaan 1837, oli mitä
törkein lain ja perustuslainkin rikos.
Yleinen taloudellinen ja siveellinen
taantumus oli siitä seurauksena.
Vv. 1860-66 Suomen valtio lunasti
muutamia l:ta, mutta vasta v:sta 1871 alkoi
lunastaminen suuremmassa mittakaavassa,
1890 se oli suoritettu loppuun.
Talonpoikien oli saamistaan maista
suoritettava kauppahinta valtiolle takaisin
39 vuodessa. Suurimmat l. olivat
Salmissa, Suojärvellä, Korpiselillä,
Kivennavalla ja Muolaassa. L:n luovuttaminen
talonpojille kävi hitaasti; viimeiset
perintökirjat annettiin 1922 (Suojärvellä
ja Korpiselillä).

Lahjominen, rikos, jonka tekee se,
joka virkamiehelle tahi julkiselle
toimimiehille antaa, lupaa tahi tarjoaa
lahjoman (lahjuksen) saattaakseen hänet
toimessaan edistämään vääryyttä, n. s.
aktiivinen l, tai rikos, jonka tekee
virkamies, joka on ottanut vastaan,
itsellensä edustanut tahi vaatinut lahjoman
edistääksensä vääryyttä virassaan tahi
muuten jostakin virkatoimestaan on ottanut
vastaan, itsellensä edustanut tahi vaatinut
hyväntekijäisiä tahi sivutuloa, joi on hänellä
ei ole oikeutta, n. s. passiivinen l.
(Rikoslaki 16:8 ja 40:1).

Lahko, ryhmänimitys eläin- ja kasvi-
järjestelmissä. Luokat jaetaan tav.
l:ihin, nämä taas heimoihin. Esim.
petoeläinten, jyrsijäin y. m. lahkot
imettäväisten luokassa.

Lahmann [lā-], Heinrich
(1860-1905), saks. lääkäri, jonka aloitteesta
ruvettiin käyttämään harvakudontaisia,
ilmaa lävitseen laskevia puuvilla-alusvaatteita;
per. 1887 tunnetun Weisser Hirsch-parantolan
Dresdenin lähelle.

Lahn [lān], Reinin lisäjoki oikealta,
suu Koblenzin yläpuolella. 218 km.

Lahna (Abramis brama), suolattomissa
ja vähäsuolaisissa vesissä elävä
rakkosuisiin kuuluva kala. Pituus meillä tav.
25-40 cm, paino 3-5 kg, joskus 10:kin.
Leuat kärsäksi työntyvät. Elää
mieluimmin kirkasvetisissä, heinikkoisissa
järvissä, nuorempana mataloissa
rantavesissä, vanhempana syvällä pohjassa
nousten vain kutuajaksi rantavesiin.
Kutee toukokuun lopussa ja kesäkuussa. Syö
matoja, hyönteisiä, ruohoja ja mutaa.
Liha rasvaista, hyvänmakuista. Yleinen
meillä sekä merenrannikoilla että suurehkoissa
sisävesissä. ks. värikuvaliitettä Kaloja.

Lahoaminen, kasvijätteiden ja
erittäinkin puutavaran vähitellen tapahtuva
maatuminen, jolloin ei synny
(vastakohtana mätänemiselle)
huomattavassa määrässä pahalta haisevia
yhdistyksiä, vaan etupäässä vettä ja
hiilihappoa. L:n aikaansaavat etupäässä joko
lois- tahi mädänsyöjäsienet.

Lahokas, hilleri (ks. t.).

Laholm [-ā-], kaup. Etelä-Ruotsissa,
Hallandissa, lähellä Lagan-joen suuta. 2,400 as.

Lahore [lāhō’ə], kaup. Etu-Intian
luoteisosassa, Punjabissa. Useita
suurmogulin aikaisia palatseja ja niiden
raunioita. Yliopisto; museo, missä
buddhalainen veistoskokoelma. 280,000 as.

Lahti, kaup. Hämeen läänissä,
Vesijärven etelärannalla, per. 1905. 8,500 as.
(1925). Valtion lyseo, yksityinen 8-luokkainen
yhteiskoulu, yksityinen tyttölyseo; kansanopisto
ja sen yhteydessä kotitalouskoulu, kauppakoulu.
Lukuisia teollisuuslaitoksia, tärkeä kauppakeskus.

illustration placeholder

Lahti. Kaupungintalo.



<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 02:33:47 2020 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0515.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free