Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 959-960 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lanson-Lao

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Lanson [lāsō’], Gustave
(s. 1857), ransk. kirjallisuushistorioitsija.
Teoksia: „Histoire de la littérature française",
,,Manuel bibliographique de la littérature
française moderne" (käsittää ajan 1500
1900, uusi laitos 1921).

Lantaani, metallinen alkuaine, kem.
merkki La, at.-p. 139, esiintyy muiden
harvinaisten maametallien kanssa eräissä
harvinaisissa kivennäisissä.

Lantalaiset, Pohjanmaan ylimaassa
rannikon asukkaiden ja Kurjassa
Pohjanmaalta Jäämeren rannikolle kalastamaan
tulevien suomalaisten nimitys. Rannikon,
alamaan nimenä on lanta.

Lantasäiliö, suojus eläinlannan
säilyttämiseksi. L. asetetaan navetan tai
tallin viereen kuivalle paikalle. Pohjalta
kaivetaan maata pois n. 0,5-1 m ja se
tehdään viettäväksi johonkin nurkkaan,
mihin laitetaan lantavesikaivo. Pohja ja
seinät tehdään betonista tai hyvästä,
läpäisemättömästä savesta. Sadetta ja
lunta vastaan rakennetaan seinätön katos
pylväille. Jos lanta pannaan 1,5 m
vahvaan kerrokseen ja pidetään säiliössä
5 kk., tarvitaan säiliöpinta-alaa lehmää
kohti 5-6 m², hevosta 3,5 m²
ja sikaa 1,5 m². Lanta sullotaan
säiliöön tiukkaan, kostutetaan puhtaalla tai
lantavedellä. L:nä käytetään myös navetan
alla olevaa lantakellaria.

Lantavesikaivo, virtsakaivo (ks. t.).

Lanterna (lat.), lyhty, vars. laivan
merkkilyhty; lyhtymäinen kupolin
pääterakenne (lanterniini).

Lantingshausen, Jakob Albrekt von
(1699-1769), ruots. kenraali ja hattupoliitikko.
Kohosi Ranskan palveluksessa kenraaliksi,
ylipäällikkönä Pommerin sodassa 1758-61.

Lantio, selkärankaisilla takaraajoja
selkärankaan yhdistävä luurangon osa,
jossa on 3 luuta: suoliluu, istuinluu
ja häpyluu. — Ihmisellä l:n luut
kasvavat (n. 20 v:n iässä) yhteen lonkkaluiksi.
Suoliluu on suurin, siihen liittyy edessä häpyluu,
alhaalla ja takana istuinluu. Kummankinpuoleiset
lonkkaluut liittyvät edessä miltei liikkumattomasti
toisiinsa, takana ristiluuhun. Naisen lantio on
— synnytyksen helpottamiseksi — matalampi ja
leveämpi kuin miehen.

Miehen lantio.

Naisen lantio.

Lantioluun murtuma, eläinl., saattaa
tapahtua monessa kohdin. Nautaeläimillä
katkeaa verraten usein suoliluu ja jää
parannuttuaan tav. vinoon asentoon.
Useampien lantioluiden katketessa
yhtaikaa tai saman luun murtuessa
useammasta kohden on hoito tav. turha.

Lantmannapartiet, ruots. maalaispuolue,
per. 1867, v:sta 1912 Lantmanna och
borgarpartiet. Se on nyk. (1925) suurin
porvarillinen puolue toisessa kamarissa, jonka
vanhoillinen enemmistö kuuluu siihen.

Lantšou, Lanchou, kaup.
Luoteis-Kiinassa, Kansun maakunnan pääkaup.
Väkilukua koskevat tiedot vaihtelevat:
100,000-500,000.

Lanttu, räätikkä, peltokaalin
(Brassica campestris) lähisukuisesta,
Pohjanmeren etel. rantaseuduissa villinä
kasvavasta Brassica napus-lajista
kehitetty viljelysmuoto, ikivanha
pohj.-euroopp. viljelyskasvi. Viljellään meillä
yleisesti 62°:n eteläpuolella, mutta antaa
vielä Torniossakin tyydyttävän sadon ja
on menestynyt Inarissa ja Utsjoellakin.
L.-laadut eroavat toisistaan juuren
muodossa, kuoren värissä, pinnan sileydessä,
lihan värissä, kiinteydessä, maussa ja
mehukkuudessa. Meillä yl. viljeltyjä
laatuja ovat: Mustialan l. (iso, niska
punaisenruskea, liha keltaista, lujaa,
kestävää, maukasta), Köyliön l.
(keskikokoinen, keltalihainen), Ruots.
keltainen, Säfstaholm, Bangholm,
Krasnoselskoje (maukkaita,
keltalihaisia). L. sisältää vettä 87,0 %,
valkuaisainetta 1,3 %, rasvaa 0,1 %,
ruokosokeria 9,5 %, selluloosaa 1,1 % ja
suoloja 1,0 %. Menestyy kaikenlaisessa
hyvässä kasvuvoimassa olevassa, mutta ei
vastalannoitetussa maassa; runsain sato
aina 900-1,000 hl, keskim. 500-600 hl
ha:lta. L. kasvatetaan osittain siemenistä,
osittain taimista; 1 a:lle tarvitaan
siementä 20-50 g, taimia 1,000-1,200 kpl.
Siemenviljelys on 2-vuotinen. 1,000
siemenen paino 2,2-4,5 g.

Lanttuperhonen (Pieris napi),
kaaliperhosen näköinen, mutta sitä pienempi
päiväperhonen. Takasiivet alta keltaiset.

Lanugo (lat.), sikiön villakarvapeite.

Lanzarote [-þarō’te], itäisin
Kanarian saarista.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>