Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 965-966 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lapioäes-Lappalaiset

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

l:oita. L:n varren kiinnittämiseksi
terään on tämä varustettu joko ruodilla,
joka sopii varressa olevaan halkeamaan,
tai tupella, johon varren pää upotetaan.
Varsi tehdään aina puusta ja varustetaan
kädensijalla. — Kotimaisista ovat erityisesti
Pinjaisten tehtaan l:t tunnetut.

Lapioäes ks. Äes.

Lapis (lat.), kivi. — Lapis cancrorum,
kravunkivi. — Lapis causticus, sulatettu
kaliumhydroksidi tankoina, — Lapis infernalis,
helvetinkivi, tangoiksi valettu hopeanitraatti.
— Lapis lazuli, lasuurikivi.

Laplace [-plas], Pierre Simon de
(1749-1827), ransk. matemaatikko ja tähtitieteilijä.
Hänen tutkimuksensa aurinkokunnan liiketasapainosuhteista
merkitsivät suurinta edistystä alalla sitten
Newtonin. Yleistajuisessa maailmanrakenteen kuvauksessaan
esitti tähtisumuotaksuman (nebulaarihypoteesin)
maailmojen synnystä (vrt. Maailmojen kehitys ja
Kant-Laplacen teoria). Matematiikan alalla
suoritti tärkeitä töitä differentsiaali- ja
todennäköisyyslaskennassa (keksi pieninten neliöiden
menetelmän).

P. S. de Laplace.

La Plata. 1. Rio de la Plata
(„hopeavirta"), Etelä-Amerikan itärannikolle
laskevain Uruguayn ja Paraná-Paraguayn
yhteinen suuri suppilonmuotoinen suu, n.
300 km pitkä, suurin leveys 200 km.
— 2. Argentiinan Buenos-Airesin maakunnan
pääkaup. Yliopisto, kuuluisa luonnonhist.
museo. 150,000 as.

La Platan valtiot, Argentiina,
Paraguay ja Uruguay.

Lappajärvi, kunta Etelä-Pohjanmaan
itäosaissa, Lappajärven ympärillä; 457,8
km², 6,935 as, (1925).

Lappajärvi, Etelä-Pohjanmaan suurin
järvi, 24 km pitkä, 13 km leveä, 140 km²,
54 m yli merenp. Laskujoki Ähtävänjoki.

Lappalaiset (lapiksi sābme,
sābmelaš), Euroopan neljän pohjoisimman
valtion alueella, Lapissa, asuva kansa.
Suomessa (Inarissa, Utsjoella,
Enontekiöllä, Sodankylässä, Petsamossa ja
Kittilässä) on lappalaisia 1,600,
Ruotsissa 7,100, Norjassa 20,700, Venäjällä
1,700, yht. siis n. 31,000. — L. luetaan
n. s. mongoloidisiin kansoihin. He ovat
lyhytkasvuisia (naiset 145-157,6 cm,

Lappalaispariskunta Enontekiöstä.

miehet 150-164,5 cm), lyhytkalloisia; otsa
matala, poskipäät ulkonevat, silmät
pienet, ruskeat, hiukset tummat ja karkeat,
parrankasvu heikko, iho vaalea, vähän
kellahtava, jalat lyhyet, usein väärät,
kädet ja jalkaterät pienet. Vierasten
parissa l. ovat juroja ja epäluuloisia,
tuttujen kesken puheliaita, ystävällisiä,
melkein vilkkaitakin. — Poronhoito on
pääelinkeinona vain pienellä osalla Suomen
l:ia, mutta harvat perheet ovat kokonaan
poroja vailla. Isojen, 500-1,500 päätä
käsittävien laumojen omistajat
(varsinkin enontekiöläiset) paimentavat
porojaan läpi vuoden, pienempien laumojen
omistajat laskevat poronsa kesäksi
hajalleen. Poro-l:n asuntona on
telttamainen vaatekota. Kiinteästi asuvien
järvi- ja joki-l:n pääelinkeino on kalastus.
Heidän vanha asuntomuotonsa on kiinteä,
halotuista puista tehty, puunkuorella ja
turpeella katettu kota; nyk. suurin osa
maamme l:ia asuu 1- tai 2-huoneisissa
hirsituvissa. — Pukuna on kangasmekko,
kangas- tai nahkahousut, paulakengät
sisusheinineen ja ,,neljäntuulenlakki"
(naisilla tämän sijasta myssy tai huivi)
tai huopahattu; talvella karvakengät ja
päällyspukuna porontaljoista neulottu peski.
— Kulkuneuvoina ovat talvella poroin vetämät
katkaistun veneen näköiset ahkiot ja leveät,
tasapohjaiset sukset, kesällä veneet.
Historia. L. lienevät — eräiden
tutkijain oletuksen mukaan — viimeinen
jäännös muuten tuntematonta arktista
ihmisrotua, joka alkujaan ehkä oli
muodostunut joissakin Fennoskandian
itäosissa ja lopulta levinnyt yli
suurimman osan Suomea ja Skandinaavian
niemimaan pohjoisosaa. Ensim.
vuosituhannen puolivälissä e. Kr. lienevät
lappalaisten, etujoukot saavuttaneet
Jäämeren rannikon. Eteläisimmät l.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>