- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
977-978

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Larynx-Lasinkehruu

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Larynx (kreik.), kurkunpää.

La Salle [lasa’l], René Robert
(1643-87), ransk. tutkimusretkeilijä;
ensimmäinen eurooppalainen, joka laski
Missisippi’n sen suuhun saakka.

Lasaretti (it.), sairaala.

Lasaristit (ransk.), ransk. papin
Vincent de Paulin 1624 perustama papillinen
sisälähetysveljeskunta.

Lasarus, Jeesuksen ystävä, Marian
ja Martan veli; Joh. 11-12 mukaan Jeesus
herätti hänet kuolleista. L.-niminen
henkilö esiintyy myös Luuk. 16, vertauksessa
rikkaasta miehestä ja L:sta; kat.
sairasten suojeluspyhimys.

Las Casas, Bartolomé de
(1474-1566), esp. piispa, Länsi-Intian apostoli.
Toimi intiaanien hyväksi aiheuttaen
tällöin neekerien tuomisen Amerikkaan.

Las Cases [laskā’z], Emmanuel
(1766-1842), ransk. kirjailija, kreivi;
Napoleonin kamariherra, hänen kanssaan
St. Helenassa 1815-16. Julk. „Mémorial
de Sainte-Hélène" (ruotsin.).

Lasciate ogni speranza, voi ch’entrate
[lašā’te onji spera’ntsa voj kentrā’te]
(it.), „jättäkää kaikki toivo, te jotka
astutte sisälle", Manalan portin otsikossa
oleva kirjoitus Danten „Jumalaisessa näytelmässä".

Laseeraus, läpinäkyvillä väreillä
maalaaminen. — Laseerausvärit,
vesiliukoisia kuultovärejä, joita käytetään
akvarellimaalaukseen, kivipainossa y. m.

Lasi, amorfista ainetta, joka on
syntynyt läpinäkyvän nesteen jähmettyessä,
siten että sen nestettä luonnehtivat
fysikaaliset ominaisuudet säilyvät. Sangen
monet aineet saattavat jähmettyä
kiteytymättä, lasittua. Käytännössä
kuitenkin tulevat kysymykseen vain silikaatit.
Yksinkertaiset silikaatit ovat
kuitenkin joko vaikeat saada lasittumaan
tai liukenevat veteen (vesilasi).
Käytetyt l.-lajit ovatkin siksi eri
silikaattien ja piihapon seoksia.
Yksinkertaisimmin valmistettava l. on
kalimaasälvän jäähtynyt sulate, jossa on
6 molekyyliä piihappoa (SiO2) kutakin
aluminiumoksidi- (Al2O3) ja
kaliumoksidi- (K2O) molekyyliä kohti. Tästä
valmistetaan l.-helmiä. Jos siinä aluminiumoksidi
korvataan kalsiumoksidilla, niin saadaan n. s,
böömiläistä eli kaliumkalkki-l:ia
(kali-l:ia). Jos vielä kaliumoksidi
vaihdetaan natriumoksidiin (Na2O), niin
saadaan n. s. ranskalaista eli
natriumkalkki-l:ia (natron-l:ia),
mitä enimmin käytetään ikkunoihin y. m.
Jos böömiläisen L:n kalkki vaihdetaan
lyijyoksidiin (PbO), niin saadaan
kristalli-l:ia, raskasta, vahvasti
valoa taittavaa. Näiden tavallisten l.-lajien
ohella käytetään useita eri lajeja, jotka
saattavat sisältää rautaa (vihreä ja punertava
pullo-l.), aluminiumia, mangaania, magnesiumia,
sinkkiä, fosforia, booria y. m., ja joiden
fys. ominaisuudet, sähkönjohto-,
valontaitto- ja läpäisykyky, ominaispaino,
lämpölaajenemiskertoin suuresti
vaihtelevat. Puhdas piihapposulate ei laajene
nimeksikään lämmitessään, niin että
siitä valmistetun astian voi pistää
punahehkuisena veteen ilman särkymisen
vaaraa, mutta on vaikeaa valmistaa
l.-kirkkaana. Yhdistelemällä eri l.-lajeja,
joilla on eri taittokyky, on voitu valmistaa
linssijärjestelmiä, joilla ei ole
yksinkertaisen linssin virheitä. — L:n
kimmoisuus ja sitkeys vähenevät l.-kappaleen
paksuuden mukana. Aivan ohuita
l.-lanko ja voi kehrätä. — Kemiallisia
vaikutteita vastaan on kaikki l. kohtalaisen
kestävää; tav. l. liukenee kuitenkin jossain
määrin veteen, ja fluorihappo syövyttää
sitä. Alkaliton l. ei liukene veteen eikä
happoihin nimeksikään. Erikoisilla
lajeilla on muita teknillisesti tärkeitä
ominaisuuksia. — Värilliset l:t ja
maitolasi sisältävät kobolttia, rautaa, kultaa,
kromia, tinaa, kuparia y. m. metalleja
tai niiden oksideja, jotka usein jähmettyessä
kiteytyvät. vrt. Lasinvalmistus.

Lasiainen ks. Silmä.

Lasimaalaus. Ikkunalasikappaleeseen
piirretään mustalla tai ruskealla
lasiaineisella värillä kuvioita ja varjostuksia
tai sivellään lasikappale kauttaaltaan
tällä värillä, jolloin kuviot tehdään väriä
siitä raaputtamalla. Maalattu väri
poltetaan lasiin polttouunissa, Isojen
ikkunoiden l:t tehdään useista lasikappaleista
sovitettuina lyijy- tai rautakehyksiin.
Kuvioiden värit l:ssa ovat lasin omaa
väriä ja niiden varjostus -ja tarvittavat
rajaviivat maalausta. Lasin läpi tuleva
valo tekee l:ten värit syviksi ja
voimakkaiksi. L, oli keskiajalla korkeimmassa
kukoistuksessa, 1700-luvulla alettiin l:t
tehdä maalaamalla kuvioiden kaikki värit
lasiaineisella värillä. Tämä tekotapa ei
ole yhtä kestävää) kuin edellinen, eikä sen
väritys yhtä rehevä.

Lasimeteoriitit, tektiitit (ks. t.).

Lasinkehruu. Lasitangon tai -putken
pää sulatetaan puhallusliekissä ja
sulanut pää kiinnitetään kelaan, joka vetää
siitä ohuen (0,006-0,012 mm paksun)
lasilangan. Tankoa, työnnetään liekkiin sitä
myöten kuin se vähenee. Saatu lasilanka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 12:55:19 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0545.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free