Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 991-992 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Latinalainen kirjallisuus-Latomakone

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Latinalainen keisarikunta, ristiretkeläisten
1204 perustama valtakunta heidän tehtyään loipun
Itä-Rooman valtakunnasta; käsitti viimemainitun
Euroopan puoleiset alueet. Pääkaupunkina oli
Konstantinopoli. Kukistui 1261.

Latinalainen kirjallisuus. Sen
historia jakautuu kolmeen, ajanjaksoon:
Rooman kirjallisuus (ks. t.), keskiajan l. k.
ja uuslat, kirjallisuus.
Koko vanhempi keskiaik. kirjallisuus
on kirjoitettu latinaksi. Se käsittää
pääasiassa kronikoita, teologisia teoksia
(vrt. Beda, Gregorius Toursilainen)
ja runoutta, etupäässä hengellistä.
1000-luvun lopulta alkaa keskiaik.
kirjallisuuden nousu. Latina on edelleen
valtakielenä, mutta myös kansankielinen
kirjallisuus alkaa versoa. Etualalla
on yliopistojen viljelemä filosofinen
kirjallisuus (vrt, Anselm, Abélard,
Tuomas Akvinolainen, Duns Scotus),
lukuisia historiankirjoittajia esiintyy
(vrt. Adam Bremeniläinen, Otto
Freisingiläinen, Saxo Grammaticus)
ja runoteoksia kirjoitetaan. Vasta 1800-luvulla
kansalliset kielet syrjäyttävät lopullisesti
latinan, ja l. k. rajoittuu nyt klassilliseen
filologiaan ja tilapääjulkaisuihini.

Latinalainen kirkko, room.-kat. kirkko.

Latinalainen purje, kolmionmuotoinen
purje; käytännössä Välimeren maissa.

Latinalainen rahasopimus, välipuhe,
jonka 1865 tekivät Ranska, Belgia, Italia
ja Sveitsi (latinalainen rahaliitto) ja
jolla Ranskan rahajärjestelmä määrättiin
näiden valtioiden yhteiseksi rahajärjestelmäksi.
V. 1868 yhtyi siihen Kreikka. Laskuyksikkönä
on 1 frangi, joka jaetaan 100 centimeen.
Jokaisen maan pääpahoja oli muiden sopimusmaiden
julkisissa kassoissa otettava vastaan
rajattomasti.

Latinalainen risti l. Kristuksen
kärsimyksen risti, risti, jonka
neljästä haarasta alin on muita pitempi.

Latinismi, latinan kielelle ominainen
sana tai sanontatapa, joka esiintyy
tarpeettomasti käytettynä muissa kielissä.
— Latinisti, latinantuntija, -tutkija.
— Latiniteetti, lat. tyyli.

Latitudi (lat.), leveys, 1. Maant. l. on
paikkakunnan luotiviivan ja päiväntasaajatason
välinen kulma (CBD), joka on yhtäsuuri
kuin paikkakunnan napakorkeus (ECF).
— 2. Geosentrinen 1. on paikan ja maan keskipisteen
yhdistyssuoran ja päiväntasaajan välinen kulma
(CAD), mikä olisi yhtäsuuri kuin maant.
l., jos maa olisi tarkkaan pallon muotoinen.
— 3. Tähden l. on sen kulmaetäisyys ekliptikasta.
— L. mitataan asteissa, pohjoiseksi eli positiiviseksi,
jos paikkakunta tai tähti on samalla puolella
tasaajaa kuin pohjoisnapa, päinvastaisessa
tapauksessa eteläiseksi eli negatiiviseksi.



Latitudijärjestelmä, rikoslaeissa
noudatettu järjestelmä, jolla tarkoitetaan
sitä, että laissa säädetään rikoksesta
seuraavan rangaistuksen korkein ja alin
raja, jääden tuomarin asiaksi näissä
rajoissa määrätä kulloinkin käytettävä
rangaistus.

Latitudinaarit, vapaamielinen
kirkollinen suunta Englannissa 1600-luvulla;
opiltaan lähinnä arminiolaisia; koetti
sovittaa eri kirkollisia ryhmiä.

Latium (lat.), maakunta Keski-Italiassa
Tyrrhenanmeren puolella, L:ssa on Rooma.

Lato, viljan tahi heinän, välistä
kuivikesammalen säilyttämiseksi tehty
rakennus. L:t ovat eri osissa Suomea
muodolleen ja suuruudelleen hyvin erilaisia.
Metsä- ja suoniityn l. on tav. pyöreistä
puista tehty, pieni, vetäen 300-600 kg
heiniä, ovena aukko, josta heinät
työnnetään sisään. Uudenaikaiset pelto-l:t ovat
isoja laudoitettuja ristikkorakennuksia,
parihevosilla läpiajettavia, vetäen aina
50,000 kg ja enemmänkin; isoissa l:issa
on usein ulkopuolella kohonevat
noususillat ja sisällä ylhäällä telineillä
vetosillat, joilta kuorman sisällys
pudotetaan alas, tai käytetään täyttämiseen
konevoimaa.

Latokartano (ruots. Näsegård),
Perniön pitäjässä, Björkenheimeillä,
[„Herrgårdar i Finland".]

Latokartano, karjatalo; jonkun
linnan tai pääkartanon alainen lähin
lampuotitila.

Latomakone suorittaa latomistyön
käsinladontaa monin verroin nopeammin.
Nykyajan l:t latovat ja valavat kiinteitä
kirjasinrivejä (rivinvalukoneet) tai
irrallisia kirjasimia (irtokirjasinkoneet).
— Rivinvalukoneista on huomattavin
saks. Mergenthaleriin keksimä linotype
(kuva 1). Koneen yläosassa on matriisimakasiini,
josta irralliset matriisit (ks. t.)
koskettimistoa näppäiltäessä soljuvat alas
koneen „latomahakaan" muodostaen siihen rivin.
Kun matriisirivi on valmis, kuljettaa kone

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>